Ammattiesiintyjienkin elimistö reagoi yleisön eteen astelemiseen. Viiden jälkeen -ohjelmassa kerrottiin, miten esiintymisjännitystä voi lievittää.
Kädet tärisevät, kainalot hikoilevat, sydän pamppailee, ääni tärisee. Esiintymistä edeltävä jännitys on monelle tuttua monista eri tilanteista. Stressiä voi aiheuttaa esimerkiksi puheen pitäminen tai vaikka asiansa esitteleminen työpalaverissa.
Esiintymistä edeltävät oireet ovat seurausta "taistele tai pakene" -reaktiosta, joka saa kehoon virtaamaan adrenaliinia ja kortisolia. Parhaimmillaan se virittää loistosuoritukseen, pahimmillaan lamaannuttaa totaalisesti.
Synnynnäiseen reaktioon ei voi vaikuttaa, mutta esiintymiseen liittyvää latausta muovaavat myös esimerkiksi ihmisen oma käyttäytyminen ja esiintymishistoria, joita voi työstää.
– On ihan tuhoon tuomittu ajatus, että yrittää vain olla jännittämättä. Mieluummin niin, että tämä on sellainen tietty energiabuusti, jonka saan ja sitten katsotaan, mitkä ovat niitä haitallisia elementtejä, joita on opittu, Sibelius-akatemian esiintymis- ja oppimisvalmennuksen lehtori Päivi Arjas sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Mokaamisen pelko on yksi suurimmista lamaannuttavaa ramppikuumetta aiheuttavista asioista. Yleisön edessä epäonnistuminen aiheuttaa häpeää ja pelkoa ulkopuolella joutumisesta. Jännitykselle on siis luonnollinen syy.
Sanat voivat pahentaa olotilaa. Arjas puhuisi jännittämisen sijaan latautumisesta tai virittäytymisestä, joilla on positiivisempi pohjavire.
