Aprillipäivänä viikossa hoitoon? Kuntatyönantajien mukaan hoitotakuulakia ei pitäisi säätää lainkaan, koska se on epärealistinen

2:10

Asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, onko hallituksen esittämä seitsemän päivän hoitotakuu realismia. Lääkäriliitto uskoo takuuseen ja sanoo, että lääkäreitä riittää. Kuntatyönantajien mukaan hoitotakuu kuuluu niihin lakeihin, joita ei edes pitäisi säätää sen epärealistisuuden vuoksi. 

Puolentoista vuoden kuluttua, aprillipäivänä, Suomessa pitäisi päästä viikon sisällä terveysasemalle kiireettömään hoitoon ja kolmessa kuukaudessa hammashoitoon. Lääkäreillä riittää uskoa hankkeeseen.

– Kaikissa länsimaissa pääsee perusterveydenhuollossa lääkärille ja hoitajalle. Suomi on aika kummallinen maa. Miksi Suomen kansa ei saisi tällaista aikaiseksi? kysyy Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki

"Terveyskeskukset jääneet kehittämisessä sivuun"

Lausuntokierrokselle lähteneessä luonnoksessa arvioidaan, että henkilöstön lisätarve on noin 600 lääkäriä ja yli 400 hoitajaa. Lääkäriliiton mukaan takuu tarvitsisi jo yksin lääkäreiden osalta tuhannen lisähenkilön työpanoksen. Asiantuntijan mukaan lääkäreitä kyllä riittää, mutta terveysasemille tarvitaan paljon lisää lääkärinvirkoja.

– Suomessa on 5 000 työikäistä lääkäriä enemmän kuin 20 vuotta sitten, mutta terveyskeskuksissa vain 300 lääkärivirkaa enemmän. Terveyskeskukset ovat jääneet kehittämisessä sivuun, sanoo Myllymäki.

– Kun saadaan lisää virkoja, niin nuorempikin uskaltaa sinne lähteä, kun se työkuorma ei ole kohtuuton. Kun työolosuhteet ja työhyvinvointi on kunnossa, niin omasta kokemuksesta voin sanoa, että työ on todella palkitsevaa ja mielenkiintoista sekä mukavaa työtä, jatkaa toiminnanjohtaja.

"Lääkärimäärä kasvaa koko ajan"

Uskotteko, että lääkärit löytyvät terveysasemille jatkossa?

– Meillä valmistuu joka vuosi enemmän lääkäreitä kuin siirtyy eläkkeelle. Tällä koulutusmäärällä seuraavien 20 vuoden aikana on tulossa 5 000 uutta työikäistä lääkäriä, kun huomioidaan eläkepoistuma. Lääkärimäärä kasvaa koko ajan.

Kuntatalolla ollaan eri linjoilla.

Onko tämä seitsemän päivän hoitotakuu realismia?

– Ei se realismia ole. Kyllähän se niin on, että sellaista lakia ei pitäisi säätää, jonka toimeenpanoa ei voida toteuttaa joko puuttuvan rahoituksen takia tai sen takia, että ei ole saatavissa riittävästi henkilöstöä sen toteuttamiseen, toteaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien tutkija Juho Ruskoaho.

– Suomessa on hoitoonpääsyssä ongelmia, koska meillä on mittava lääkäripula, mikä johtuu siitä, että lääkäreitä on koulutettu aivan liian vähän väestön tarpeisiin. Mittava lääkäripula on niin erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Myös yksityinen sektori palkkaisi mittavan määrän lääkäreitä, jos heitä olisi, tutkija jatkaa. 

Lääkäreistä on pulaa

Ruskoahon mukaan lääkäreitä ei riitä tällä hetkellä vastaamaan edes nykyiseen väljään hoitoon kolmessa kuukaudessa -takuuseen.

– Yksikään takuu ei hoida yhtäkään potilasta. Meillä on liian vähän lääkäreitä nykyiseenkiin hoitotakuuseen. Ei vuodessa jostain ilmesty lääkäreitä sen verran, että tiukempaan hoitotakuuseen voitaisiin vastata, toteaa tutkija. 

Kuinka suuri vaje nyt on?

– Kyllä me puhumme Suomessa, että työpaikkoja olisi tuhansille lääkäreille, sanoo Ruskoaho. 

"Ei tämä toivomusponsilla muutu"

Jos hyvinvointialue ei itse pysty tarjoamaan palveluja, on sen hankittava ne muilta palveluntuottajilta. Tosin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien mukaan edes yksityinen sektori ei pysty tätä hoitotakuulakia pelastamaan.

– Me näemme, että yksityinen sektori etsii koko ajan lääkäreitä ja palkkaisi heitä, jos heitä olisi saatavilla, Ruskoaho toteaa. 

Myllymäen mukaan uusi laki tuo ryhtiä. Pakko antaa selkänojan ja rahaakin on luvassa.

– Silloin, kun erikoissairaanhoidon hoitotakuu tuli, oli hirveä urputus siitä, että ei tule onnistumaan, ei riitä lääkärit, ei riitä rahat eikä leikkaussalit. Mutta kun laki tuli ja sitä alettiin kehittämään ja valvomaan, niin niinpä vaan hoitotakuu ollaan saatu toimimaan. Ei tämä toivomusponsilla muutu. Pitää olla selvät sävelet, sanoo toiminnanjohtaja. 

"Kyllä tässä kiire tulee, mutta onhan tässä vuosikymmeniä kupattu"

Molemmat asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että aikataulu on tiukka.

– Tässä on puolitoista vuotta aikaa. Kyllä tässä kiire tulee, mutta onhan tässä vuosikymmeniä kupattu, Myllymäki toteaa.

Lakiluonnoksessa arvioidaan valtion menojen kasvavan suhteessa nykytilaan 107–108 miljoonaa euroa vuonna 2023, 112–114 miljoona euroa vuonna 2024 ja 102–103 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja