Apollo-lennoilla kerätyt kivet paljastivat: Kuulla oli ominaisuus, joka suojasi Maata muinaisen Auringon raivolta

Maapallo, magneettikenttä, aurinko
Maapallo, magneettikenttä, aurinko

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jari Heikkilä

    jari.heikkila(at)mtv.fi

    Nasan tutkijat ovat tehneet mielenkiintoisen havainnon tarkasteltuaan Apollo-kuulennoilla kerättyjä kivinäytteitä.

    Tutkijoita on pitkään ihmetyttänyt, miten elämä pääsi miljardeja vuosia sitten kehittymään maapallolla, sillä muinaisen Auringon elämää tuhoavat purkaukset olivat tuolloin paljon voimakkaampia. Planeettatutkijoiden mukaan maapallon magneettikenttä ei olisi nelisen miljardia vuotta sitten yksin kyennyt suojaamaan varhaista elämää aktiiviselta Auringolta.

    Nasan tutkijat ovat nyt löytäneet kuukivistä viitteitä, jotka saattavat selittää mysteerin. Tulosten mukaan Kuulla olisi ollut miljardeja vuotta sitten voimakas magneettikenttä.

    Newscientist kirjoittaa, että 4,2-3,4 miljardia vuotta sitten Kuun magneettikenttä oli vähintään yhtä voimakas kuin Maan magneettikenttä. Aikoinaan Kuu myös kiersi Maata huomattavasti nykyistä lähempänä, joten tutkijoiden Maan ja Kuun magneettikentät olivat mitä luultavimmin vuorovaikutuksessa keskenään.

    Teorian mukaan yhdessä nämä magneettikentät loivat maapallon ympärille erittäin voimakkaan suojan muinaisen Auringon voimakkaita purkauksia vastaan ja evoluutio olisi päässyt kehittymään.

    Sittemmin Kuu on ajelehtinut hiljalleen poispäin maapallosta. Tietyssä pisteessä vuorovesivoimat eivät enää pitäneet Kuun ydintä sulana ja se jäähtyi. Nykyisin Kuulla ei ole enää magneettikenttää. Onneksi Aurinkokin on rauhoittunut aikojen saatossa.

    Lue lisää aiheesta:
    Avaruus NASA Aurinko Kuu Maa Tutkimustulokset Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •