Antti Rinteen nettikolumni: Tehdään Suomesta maailman paras maa lapsille ja lapsiperheille – tavoite on erittäin kova, mutta vähempää ei kannata tavoitella

Otsikon tavoite on erittäin kova ja kunnianhimoinen, mutta vähempää ei kannata poliitikkona tavoitella. Tämä siitäkin huolimatta, että neljän tyttären isänä ja kolmen pienen lapsen isoisänä tiedän oikein hyvin, että Suomi on jo nyt maailman parhaimpia maita lapsille ja lapsiperheille.

Lapsilla on turvallista leikkiä ulkona, luonto on puhdasta ja jokainen lapsi käy tasa-arvoisuuteen perustuvassa koulussa. Hyvä esimerkki turvallisuudesta on se, että ulkomaisten kollegoiden on välillä vaikea uskoa, että omat lapseni saattoivat mennä itse kouluun. Tätä meille itsestään selvää asiaa ihmetellään maailmalla.

Pelkkä asian toteaminen ei riitä

Voimme olla ylpeitä siitä, että olemme erityisesti toisen maailmansodan jälkeen rakentaneet hyvinvointivaltiota, joka on ollut menestystarina lasten ja erityisesti lasten paremman elämän rakentamisen näkökulmasta. Tosiasia on kuitenkin se, että meillä on parantamisen varaa.

Usein kuultu toteamus nykyäänkin on, että lapsissa meillä on tulevaisuus. Olen varma, että tämän näkemyksen jakavat kaikki suomalaiset. Mutta pelkkä asian toteaminen ei riitä.

Kun lapsia, näitä tulevaisuuden tekijöitä, syntyy ennätyksellisen vähän, täytyy pureutua tämän ilmiön syihin. Näppituntumalta voi todeta, että syitä on paljon.

Me olemme halunneet nostaa ihmisten koulutustasoa, satsata osaamiseen. Se on hyvin järkevää yhteiskunnallista kehitystyötä. Mutta olemmeko tätä tavoitetta toteuttaessamme ja tarjotessamme yhä useammalle suomalaiselle nuorelle aikuiselle mahdollisuuden hankkia koulutusta unohtaneet huolehtia siitä, että opiskelevilla ihmisillä on kunnolliset mahdollisuudet perustaa perhettä niin halutessaan?

Minun mielestäni näin on valitettavasti käynyt. Nyt tähän tarvitaan muutos.

Palkkatasa-arvossa paljon kehitettävää

Työelämässä ja erityisesti palkkatasa-arvossa sekä miesten ja naisten työurien yhtäläisissä mahdollisuuksissa on paljon kehitettävää. Päävastuu on työmarkkinaosapuolilla, mutta sanansa tässä asiassa on sanottavanaan myös poliittisilla päättäjillä.

Mitä huonommin työelämän tasa-arvo etenee ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä, sitä painavammin asiaan on politiikan puolella puututtava. Työelämän tasa-arvo on tärkeä lapsiperhepolitiikan osa-alue.

Yhtä tärkeää on hakea työn ja lapsiperhe-elämän yhteensovittamiseksi hyvää ja turvallista arkea mahdollistavia ratkaisuja – ihan työaikoihin ja esimerkiksi toisella paikkakunnalla tehtävän työn tilanteissa.

Me olemme monessa suhteessa lapsi- ja perhepolitiikassa – kuten monella muullakin yhteiskunnan lohkolla – keskittyneet ratkaisemaan jo syntyneitä ongelmia.

Sen sijaan ongelmien synnyn ehkäiseminen sekä ennaltaehkäisevien ja lapsiperheitä arjessa tukevien palveluiden kehittäminen on jäänyt jalkoihin.

Sipilän hallitus on asettanut laaja-alaisen työryhmän pohtimaan asiaa. Se on hyvä, mutta ei riittävä toimenpide.

Lapsiperheköyhyys kitkettävä

Nyt on aika ottaa harppaus kohti laaja-alaista, vahvasti vaikuttavaa lapsiperhepolitiikkaa. Lähtökohdaksi pitää ottaa tunnistettavien ja potentiaalisten ongelmien ehkäisy sekä lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja tuki arjessa eteen tulevissa asioissa – erilaisten lapsiperheiden arjessa ja erilaisissa elämäntilanteissa, perheitä lähellä ja erilaisten toimijoiden yhteistyönä.

Otetaan tavoitteeksi se, että lapsiperheköyhyys kitketään. Otetaan tavoitteeksi se, että yksikään lapsi perheessä olevan pahoinvoinnin vuoksi ei joudu kotinsa ulkopuolelle sijoitetuksi. Otetaan tavoitteeksi se, että kaikilla lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa.

Ja uudistetaan perhevapaat vastaamaan 2020- ja 2030-luvun todellisuutta ja ihmisten tarpeita. Perhevapaajärjestelmän uudistaminen on tärkeä keino vahvistaa työelämän tasa-arvoa.

Tarvitaan valtakunnan kattava lapsiperhestrategia

Tarvitaan koko valtakunnan kattava lapsiperhestrategia ja sen toimeenpano-ohjelma. Sen laatimiseen on syytä osallistaa kaikki poliittiset puolueet, kansalaisyhteiskunta ja yksityisen sektorin toimijat.

Lapsiperhestrategian toteuttamiseen olennaisena osana liittyy kaikkien poliittisten päätösten vaikutusten ennalta-arviointi – vaikuttavuusarviot – lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Se edellyttää myös konkreettisesti mitattavissa olevia tavoitteita ja niille mittareita.

Valtakunnan tason lisäksi lapsiperheiden ja lasten arki on asetettava kuntatasolla keskiöön. Myös jokaiseen kuntaan pitää laatia lapsiperhestrategia ja sen toimeenpano-ohjelma.

Jotta tämä kaikki saadaan toteutettua, tarvitaan perustuslaissa määriteltyjen perusoikeuksien ja palveluita määrittävien erityislakien väliin yhtenäiset periaatteet määrittävä lapsiperhepalvelujen laki.

SDP uskoo siihen, että kun uskallamme uudistaa Suomea rohkeasti ja oikeudenmukaisesti, liikumme kohti maailma parasta kansakuntaa lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta. Se on tulevaisuuden kannalta ensisijaisen tärkeää.