STTK toivoo eduskunnan hyväksyvän lakialoitteen, jolla kiellettäisiin nollatuntisopimukset, kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti tällä viikolla nollatuntisopimuksia koskevasta kansalaisaloitteesta julkisen kuulemisen. Aloitteen mukaan viikoittainen työaika ei saisi alittaa 18 tuntia ilman perusteltua syytä. Sellainen voi olla esimerkiksi opiskelu tai lastenhoito ja sen olisi aina perustuttava työntekijän omaan tahtoon. Lain voimaantulon jälkeen olisi edelleen mahdollista solmia esimerkiksi opiskelijatyöntekijän toivomuksesta alle 18 työtuntia viikossa sisältävä työsopimus.
STTK pitää nollatuntisopimukset kieltävää kansalaisaloitetta erittäin tärkeänä. Toivomme eduskunnan hyväksyvän sitä koskevan lakialoitteen.
Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan osa-aikaista työsopimusta, jolla työntekijä sitoutuu tekemään työtä 0-40 tuntia viikossa, mutta hänellä ei ole oikeutta tunninkaan työhön tai palkkaan. Työntekijä on siis sidottu työsuhteeseen, jossa työtuntien tai -päivien määrää ei mitenkään voi ennakoida. Sama pätee kaikkein tärkeimpään - työstä saatavaan palkkaan. Nollatyösopimusta tekevillä toimeentulo on usein tosiasiallisesti sosiaaliturvan varassa.
Tilastokeskuksen mukaan jo 83 000 suomalaista työskentelee nollatuntisopimuksella. Kyse ei ole siis mistään marginaali-ilmiöstä vaan siitä on tullut työelämässä vakiintunut tapa, jolla työnantaja siirtää sille kuuluvan riskin työntekijän kannettavaksi.
Työnantajat voivat halutessaan kiertää nollatuntisopimuksilla muun muassa koeaikaa, sairauslomaa, työkyvyttömyyttä ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä. Työajan voi tarpeen vaatiessa tiputtaa nollaan, jos työntekijästä aiheutuu työnantajan mielestä ylimääräisiä kustannuksia esimerkiksi sairausajan palkan tai irtisanomisajan vuoksi. Työajat, työtuntien määrät ja ansiot voivat vaihdella paljon viikosta ja kuukaudesta toiseen, koska vähimmäistyötuntimäärää ei työsopimuksessa yleensä ole määritelty.