Antti Heikkilästä tuli lääkäri sattumalta

”Sukuni on toiminut pääasiassa taiteen parissa. Kouluaikana en tuntenut vetoa juuri mihinkään. Koulukaverillani oli kova veto lääkikseen. Itse en tuntenut mitään kutsumusta, mutta menin karsintakursseille, kun en muutakaan keksinyt,” Antti Heikkilä kertoo.

Heikkilän mukaan hänen valmistumisensa jälkeen kului vuosia ennen kuin hän kykeni sietämään lääkäreiden sovinismia ja mekaanista maailmankuvaa.

”Vähitellen ajauduin sitten "toisenlaiseksi nuoreksi" ja sen jälkeen olen suorastaan rakastunut tähän työhön.”

”En loukkaannu kritiikistä”

Lääketieteen lisensiaatiksi, yleiskirurgian erikoislääkäriksi sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriksi opiskellut Heikkilä ajautui ravitsemusasiantuntijaksi mielenkiinnosta. Viralliset ohjeet ovat miehen mielestä tuntuneet aina ristiriitaisilta.

Ravitsemusasiantuntijuuden myötä Heikkilä on saanut paljon kritiikkiä osakseen. Heikkilän mukaan käytännön työtä tekevät lääkärit ovat yleensä hänen kanssaan samaa mieltä.

"Ravintoasiantuntijat ovat asia sinänsä. Heitä ärsyttää suunnattomasti jos joku heidän alansa ulkopuolelta esittää mitään mielipiteitä.”

Heikkilä ei silti tunnusta loukkaantuvansa kritiikistä. Mies toteaa stimuloituvansa väittelystä ja huomauttaa, etteivät hänen kirjojaan arvostelevat asiantuntijat ole lukeneet kyseisiä opuksia.

”Olen useaan kertaan pyytänyt, että joku noista asiantuntijoista kertoisi, mitä virheitä kirjani sisältävät. Tähän päivään mennessä kukaan ei ole kyennyt sanomaan mitään, mutta silti heidän mielestä olen väärässä. Tilanne muistuttaa totalitäärisen valtion toimintatapoja. On vain yksi sovittu totuus ja keskustelua ei sallita”, Heikkilä toteaa.

Vähäinen vapaa-aika kuluu laiskotellessa

Taiteesta kiinnostunut Heikkilä uskoo, että mikäli hänestä ei olisi tullut lääkäriä, hän olisi varmaankin valokuvaaja tai arkkitehti.

”Minua kiinnostavat lähes kaikki asiat. Aika vain ei riitä. Jossakin vaiheessa aloitan taas kuvaamisen ja maalaamisen”, Heikkilä toteaa.

Paljon töitä paiskiva mies asuu vaimonsa ja koiransa kanssa Porvoon Suur-Pellingissä ja kuluttaa vapaa-aikansa rentoutumiseen.

”Vapaa-ajalla en tee mitään. Laiskottelen ja kuuntelen klassista musiikkia.”

Mitä terveisiä haluat lähettää Studio55:n katsojille eli yli 50-vuotiaille suomalaisille?

”Hei! Nyt se oma elämä vasta alkaa, ei muuta kuin toteuttamaan joukolla niitä asioita joita on salaa mielessään haaveillut.”