Antibioottiresistenssi uhkaa tavallistenkin sairauksien hoitoa – Suomessa löydettiin ase männystä

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että vuonna 2050 antibioottiresistenssi eli antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit tappavat enemmän ihmisiä kuin syöpä.

– Antibioottiresistenssi on todella vakava ongelma. Maailma olisi aika erilainen, jos meillä ei olisi ihmisille lääkinnällisessä tarkoituksessa käytettäviä antibiootteja ollenkaan. Ihan rutiinileikkaus voisi olla hengenvaarallinen, tutkija Hannele Kettunen Sciandicsilta kertoi Huomenta Suomessa maanantaiaamuna.

Jotta antibioottiresistenssiä vastaan voidaan taistella, pitää kääntää katse ihmisten turhien antibioottikuurien lisäksi tuotantoeläimiin.

– Tuotantoeläimet syövät maailmanlaajuisesti ajatellen suurimman osan – arviolta noin 80 prosenttia – kaikista maailman antibiooteista. Se on valtava määrä. Suomessa ja muualla EU:n alueella ja eräillä toisilla alueilla ”ennaltaehkäisevät” rehuun lisättävät antibiootit on kielletty, mutta iso kuva on se, että antibiootteja lisätään rehuihin paljon, Kettunen kertoo.

Antibiootit ovat perusteltuja eläintenkin sairauksien hoidossa silloin, kun jokin tauti todella on todettu – Suomessa niitä annetaan esimerkiksi lehmien utaretulehdusten ja sikojen hengitystie- ja suolistotulehdusten hoitoon –, mutta ennaltaehkäisevästi niitä ei pitäisi käyttää.

Nyt Suomessa onkin kehitetty uusi, tänä vuonna Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon voittanut innovaatio, mäntyöljy, joka voisi osaltaan ratkaista ongelmaa.

Lue myös: Antibioottikuurit ovat usein turhia – ”Aika iso osa menee virusinfektioihin”

– Mäntyöljyyn on kulkeutunut sellaisia puun aineksia, joilla on antimikrobiaalisia ominaisuuksia. Hyvin merkittäviä näistä ovat resiinihapot, joita esiintyy esimerkiksi mäntypuun pihkassa. Olemme nyt onnistuneet saamaan niitä sellaiseen muotoon, että ne voidaan laittaa eläimen rehuun, laatupäällikkö Mikko Rintola kemianteollisuusyhtiö Forchemilta kertoo.

– Nämä eivät missään tapauksessa ole lääkkeitä, vaan ne muokkaavat eläimen suoliston mikrobistoa siten, että se on ikään kuin valmiimpi vastaanottamaan haitallisten bakteereiden haasteita. Siten eläin kykenee ehkä itse taistelemaan (bakteereita vastaan) ja estämään tulehduksen alkamisen, Rintola jatkaa.

Kettunen sanoo, että tutkimukset tukevat mäntyöljyn potentiaalia taistelussa superbakteereja vastaan.

– Mäntyöljyn vaikutusta on tutkittu jo useita vuosia erilaisissa tuotantoeläimiin liittyvissä ongelmissa, ja näyttää tosi hyvältä. Kyllä siellä selkeästi on potentiaalia. Mäntyöljyn resiinihapot muokkaavat eläimen mikrobistoa, mutta ne myös vaikuttavat suoraan siihen eläimeen ja sen oman suolikudoksen kuntoon ihan sellaisenaan ilman, että se koko vaikutus tulisi välillisesti, Kettunen selittää.

– Eli näyttää siltä, että siinä oikeasti on jotakin, Kettunen toteaa.

Paljonko mäntyöljyä saadaan 30–50 kilosta sellua? Onko mäntyöljyssä muitakin hyödyllisiä yhdisteitä kuin resiinihappoja, ja miten niitä voitaisiin hyödyntää? Katso koko video ylhäältä.