Analyysi: Talvivaara kummittelee haudan takaa

Känkänen oli tietenkin oikeassa: teknisesti ottaen Talvivaaraa ei enää ole. Kaivokselle viitoittavat kyltitkin on vaihdettu valtion Terrafamen nimiin. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) on muistuttanut tilaisuuksissaan, että yhtiön nimi ei viittaa englanninkieliseen fame-sanaan. Terrafame on italiaa ja tarkoittaa nälkämaata. 

Miesten puheet palasivat mieleeni, kun katsoin perjantaina kaivoksesta kertovan Jättiläinen-elokuvan. Siinä päähenkilö Pekka Perän hahmo perustelee toistuvasti ratkaisujaan tarinalla. “Ei konkurssia – se ei olisi hyvä tarina.” 

Lopulta konkurssi tuli, mutta kuten tiedämme, tosielämän Talvivaaran taival ei päättynyt siihen. Tässä jatko-osassa Perä on sysätty sivuun. Kaivoksen nimen vaihtaminenkaan ei ole vain hauska italialainen juttu. Kyse on strategiasta, jossa luodaan uusi tarina ja yritetään katkoa siteet vanhaan. 

Menneisyyden deletoiminen on vaikeaa. Lueskelin pyhien välipäivinä Kainuun ELY-keskuksen papereita. Ne käsittelivät Talvivaaran likaamien lähijärvien siivoamishanketta. Terrafame oli antanut asiasta oman lausuntonsa. Siinä suhtaudutaan myönteisesti puhdistamiseen, mutta tehdään selväksi, että Terrafamella ei ole vastuuta järvien puhdistamisesta. Sotkuista pitäisi huolehtia sen, joka ne on aiheuttanut.

Absurdihkon paperista tekee se, että lausunnon on allekirjoittanut Harri Natunen, Terrafamen tuotantojohtaja. Sama Natunen on Talvivaaran rikosjutussa syytettynä törkeästä ympäristön turmelemisesta. Se ei estänyt hänen palkkaamistaan Terrafamen leipiin. Känkäsen mukaan Natusen asemaa tarkastellaan tarvittaessa uudelleen, kun Kainuun käräjäoikeus tekee ratkaisunsa lähiaikoina. 

Tänään Terrafame tiedotti entisen talvivaaralaisen Ville Sirviön palkkaamisesta talousjohtajaksi. Vanhojen tekijöiden palkkaaminen on toki ymmärrettävää, sillä osaajia on tarjolla niukasti eivätkä kaikki halua liittää nimeänsä huonomaineiseen kaivokseen. 

Entisestä Talvivaarasta muistuttavat myös vanhat ongelmat: vaikea vesitilanne ja nikkelin heikko markkinahinta. Terrafame on sanonut perustavansa suunnitelmansa Maailmanpankin “konservatiiviseen” nikkelin hintaennusteeseen. Tosin sekin on tullut kuluneen vuoden aikana yllätetyksi. Vuosi sitten Maailmanpankki arvioi, että nikkelitonni maksaa vuonna 2018 noin 16 600 dollaria. Lokakuussa julkaistussa ennusteessa vastaavaa lukua oli laskettu noin 14 200 dollariin. 

Mitä tästä tempoilusta pitäisi ajatella? Talvivaaran taivalta seurannut Inderesin analyytikko Antti Viljakainen muistuttaa, että nikkelin hintakehityksen arviointi on kenelle tahansa nyt äärimmäisen vaikeaa. Toisaalta, pitkällä aikavälillä nousu näyttää todennäköiseltä kysyntä-tarjonta-tasapainon kiristymisen takia. 

Terrafame on kertonut julkisesti tavoitteekseen kassavirran kääntämisen plussalle vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa. Se olisi kieltämättä huikea hetki kaivoksen historian valossa. Rajapyykin saavuttaminen ei kuitenkaan vielä kerro mitään sijoituksen järkevyydestä, kun kaivokseen on ehditty lyödä rahaa satojamiljoonia euroja. Tarkempaa tuottotavoitetta veronmaksajien rahalle Terrafame ei esitä, koska "ei haluta hirttäytyä yksittäiseen lukuun". 

Eduskunnan sille myöntämät varat ovat nyt huvenneet nopeasti, noin 650 000 euron päivävauhtia. Vielä elokuussa Terrafamen tytäryhtiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia arvioi rahan riittävän tämän vuoden loppupuolelle. Siltä osin tarinaa on täytynyt taas tarkistaa: kassa on tyhjenemässä jo kesän korvalla. Tämä muistuttaa ikävästi vanhasta Talvivaarasta, jonka aikana ennusteet osoittautuivat toistuvasti ylioptimistiksi.

Lisää rahaa pitäisi löytyä kiireen vilkkaa. Teollisuusneuvos Känkäsen mukaan neuvotteluja mahdollisten uusien sijoittajien kanssa käydään entiseen tapaan "erittäin aktiivisesti". 

– Tässä markkinatilanteessa ei varmasti ole helppoa löytää rahaa mihinkään kaivoshankkeeseen ja varsinkaan tällaiseen. Se vaatii erittäin kovaa riskinsietokykyä, Inderesin Viljakainen pohtii. 

Voi olla, että riskinsietokykyä ja uskoa Terrafamen tarinaan etsitään kevään aikana jälleen eduskunnasta.