Pääministeri Juha Sipilä kävi maanantaina Terrafamen vieraana Talvivaaran kaivoksella hehkuttamassa, että siellä on tapahtunut "ihme". Arvostan sitä, että yrityksen työntekijät ja johto ovat pystyneet saamaan kaivoksen akuutin ympäristökriisin partaalta enemmän hallittuun tilaan. Heille kuuluu tästä saavutuksesta kiitos. Hallituksen riskisijoituksesta se ei kuitenkaan tee vielä veronmaksajille kannattavaa ratkaisua.
Valtio on jo laittanut vajaa miljardi euroa Talvivaaran tekohengitykseen. Tämän sijoituksen kannattavuus on kyseenalainen. Myös kaivosteollisuuden on pystyttävä ansaitsemaan normaalin liiketoiminnan edellyttämä kannattavuus markkinoilla – valtion tuella sitä ei voi loputtomiin jatkaa.
Pääministeri Sipilälle ja hänen puolueelleen Keskustalle Talvivaaran tukeminen näyttää olevankin periaatteellinen kysymys, maksoi mitä maksoi.
Se on erikoinen valinta tilanteessa, jossa hallitus vaarantaa osaamisemme tulevaisuutta koulutuksen ja tutkimuksen kovilla leikkauksillaan.
Rahan laittaminen yhteen paikkaan, ja sen ottaminen pois toisesta, on aina arvovalinta. Nyt hallitus tukee isolla rahalla alkutuotantoa ja leikkaa osaamisesta.
Suomen tulevaisuuden kannalta parempi olisi panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.
Uhkapelaajan kierre
Hallitus ottaa Talvivaarassa isoa riskiä veronmaksajien rahoilla jatkaessaan kaivoksen toimintaa, vaikka se edelleen tuottaa joka kuukausi kymmenen miljoonaa euroa tappiota.
Jos hallittuun alasajoon olisi ryhdytty kesällä 2015, olisivat Sipilän hallituksen jo nyt Talvivaaraan laittamat rahat – lähes puoli miljardia euroa – riittäneet koko alasajon toteuttamiseen. Siksi on vääristelyä sanoa, että alasajo on yhä kallis vaihtoehto.
Hallitus on jo nyt käyttänyt rahaa Talvivaaraan todennäköisesti enemmän kuin mitä alasajo maksaisi. Hallitus vain valitsi toisin, vaikka antoi ymmärtää osan rahoista suunnatun jo aiemmin alasajon edellyttämiin ratkaisuihin.
Hallitus on ajautumassa uhkapelin harrastajalle tyypilliseen kierteeseen. Riskin ottamisen lopettaminen on vaikeaa, kun on jo hävinnyt rahaa.
Huonoksi osoittautuneen rahan perään laitetaan veronmaksajien hyvää rahaa voittamisen toivossa. Todennäköisyys siihen on kuitenkin heikko. Suomen hallitus ei voi olla kuin tappiokierteessä oleva uhkapelaaja.
Kannattavuusarviot optimistisia
Sipilän hallitus on nyt valintansa tehnyt. Se laittoi sata miljoonaa euroa lisää sen toivossa, että Talvivaaran kaivos olisi kannattava kahden vuoden sisällä.
Mikä on sitten todennäköisyys siihen? Terrafamen arviot kannattavuudesta nojaavat optimistiseen näkemykseen metallien tuotantomääristä ja hintakehityksestä. Myös Kauppalehden (16.11.) tekemä laskelma kyseenalaistaa Terrafamen arviot tulevasta kannattavuudestaan.
Talvivaara tuottaa nikkeliä, jota on jatkojalostettava täyden markkinahinnan saamiseksi. Tämä erotus merkitsee kymmenien prosenttien vajetta kaivoksen kannattavuuteen.
Hallituksen vakuuttelu ”positiivisen kassavirran” saavuttamisesta ei vielä tarkoita sitä, että yhtiön talous olisi vakaalla pohjalla. Ulkopuolisten sijoittajien saamista on jo yritetty kaksi vuotta kissojen ja koirien kanssa. Sitä ei ole kuitenkaan edelleenkään näkynyt. Miten Sipilä voi sanoa hänen hallituksensa sijoituksen olevan ”ihme”, jos kukaan yksityinen sijoittaja ei pidä sitä rahansa väärttinä?
Entä sitten uraani?
Kannattavuuden saavuttamisessa Terrafame haluaa nyt myös hyödyntää kaivoksen louhinnassa kertyvää uraania.
Ympäristön kannalta bioliuotuksessa erkaneva radioaktiivinen uraani on joka tapauksessa haaste, jonka turvallinen käsittely on taattava. Ympäristöluvitus ei ole uraanin hyödyntämisen kannalta vielä kunnossa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi aiemman hakemuksen uraanin hyödyntämiselle.
Talvivaaran kaivoksella on yhä ympäristöongelmia vesitaseen hallinnassa, vaikka tilanne on hieman parantunut. Sulfaattipäästöt ovat yhä merkittäviä.
Siksi on huolestuttavaa, jos kaivoksen kannattavuus edellyttäisi jälleen kerran ympäristöä vaarantavaa kiirehtimistä eri mineraalien ja uraanin hyödyntämisessä.
Uraanin hyödyntämisen välttämättömyys tuo Terrafamen kannattavuusarvioihin jälleen uuden epävarmuustekijän. Uraanin hyödyntäminen vaatisi valtioneuvoston uuden käsittelyn. Se ei ole läpihuutojuttu.
Koulutus ja tutkimus kannattavat – Talvivaara tuskin
Ulkopuolisesta näyttää, että Talvivaaran kaivos käy kilpajuoksua aikaa vastaan. Se ei ole pystynyt aukottomasti kertomaan, miten ympäristöasiat saadaan kestävästi kuntoon ja miten toiminnasta saadaan suurella todennäköisyydellä taloudellisesti kannattavaa.
On hyvä, että ympäristöriskit ovat pienentyneet. Silti kaivoksen kaupallinen tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Sipilän hallitus ottaa veronmaksajien rahoilla riskiä, jonka lopputulos tiedetään vasta vuosien päästä.
Vihreiden mielestä veronmaksajien rahojen käytössä on aina arvioitava sijoituksen hyötyä. Me tiedämme, että panostus koulutukseen ja tutkimukseen tuottaa asiantuntijoiden mukaan aina lisäarvoa.
Talvivaaran nielemän vajaan miljardin euron osalta olemme täydessä pimeydessä. Tällaista uhkapeliä ei vastuullisen hallituksen kannattaisi vuosikausia jatkaa.