Valtio ei lähde tekemään Terrafamen Talvivaaran kaivoksesta huonoa sopimusta ulkopuolisen toimijan kanssa, vakuuttaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Kaivoksen alasajon vaihtoehto on Sipilän mukaan ajautunut sivuraiteelle, ellei peräti jäänyt kokonaan kyydistä.
– Alasajo-vaihtoehto on nyt kyllä haudattu sinne taakse. Nyt lähdetään siitä, että tehdään tämä projekti loppuun ja saadaan ympäristön kannalta kestävä toiminta pystyyn, Sipilä linjasi maanantaisen kaivosvierailun yhteydessä.
Pääministeri uskoo kaivostoiminnan kääntyvän tulokseltaan positiiviseksi yhtiön ilmoituksen mukaisesti vuoden 2018 aikana.
– Tärkeintä on, että ympäristöasiat on saatu kuntoon ja prosessi saatu kuntoon. Seuraavassa vaiheessa on saatava kassavirta positiiviseksi. Sen jälkeen on helppo puhua omistajuusjärjestelyistä. Huonoa diiliä ei tehdä, Sipilä korosti.
Sulkemisella kova hintalappu
Pääministeri oli tutun positiivinen, kun häneltä kysyttiin perjantaina tehdyn lisärahoituspäätöksen järkevyydestä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti varata Terrafame Groupin lisäpääomitukseen sata miljoonaa euroa.
– Pitää muistaa, että sulkemisvaihtoehto maksaa 400–500 miljoonaa euroa, eikä sille ole muita maksumiehiä kuin valtio, Sipilä huomautti.
Sipilä luonnehti Terrafamen johdolla alueella tapahtunutta edistymistä ympäristö- ja prosessiasioissa ihmeeksi. Talousasioissa ei ole vielä ihmettä tarvittu, sillä hallitus on laittanut parin vuoden aikana Terrafamen toimintaan puoli miljardia euroa. Joka tapauksessa kassavirtakin tulisi kääntää positiiviseksi.
– Valtio jatkaa omistajana, eikä meillä ole mitään kiirettä tehdä huonoa sopimusta kaivoksesta. Tähtäimessä on ratkaisu, jossa saamme tähän teollisen toimijan mukaan. Meillä ei ole tehty mitään irtaantumissuunnitelmia kaivoksesta, vaan neuvotteluja käydään kaikessa rauhassa, Sipilä kertoi.
Kallista on ylösajokin
Pääministeri Sipilää kaivosvierailulla isännöinyt Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia vahvisti, että aiemmin ilmoitettu aikataulu kassavirran kapuamisesta plussan puolelle pitää yhä paikkansa.
– Meillä palaa rahaa kaivoksen pyörittämiseen 10 miljoonaa euroa kuukaudessa. Alkuvuodesta tahti on vielä sama, mutta muutaman kuukauden kuluttua tilanne muuttuu. Positiiviseksi kassavirta kääntyy vuonna 2018, sanoi Ratia yhtiön rahan tarpeesta.
Osan valtion antamasta 100 miljoonan euron tukipotista nappaavat kaivoksella tehtävät pakolliset investoinnit. Moni asia jäi kesken entiseltä omistajalta.
– Iso investointi meillä on (malmin liuotukseen käytetyn) sekundäärialueen rakentaminen. Se on välttämätöntä kaivostoiminnan kannalta ja siihen menee rahaa. Kun saamme sen valmiiksi, niin se palvelee meitä vuoteen 2022 asti, Ratia arvioi.