MTV Uutiset kävi läpi yli sata sivua pitkän valtiovarainvaliokunnan mietinnön valtion ensi vuoden budjetista. Mietintö paljastaa useita yhteiskunnan heikkoja kohtia, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan toimittaja Ossi Rajala.
Valtion ensi vuoden budjetin määrärahat ovat noin 65,2 miljardia euroa. Summa on yli seitsemän miljardia suurempi kuin tämän vuoden varsinainen budjetti, jota on tosin lisäbudjeteilla korona-aikana tuntuvasti kasvatettu.
Hallitus joutunee myös ensi vuonna tekemään lisäbudjetteja, jos koronatilanne sitä edellyttää. Vuosi 2021 on yhä elvyttämisen vuosi, ei säästämisen.
Toistaiseksi nollakorolla saatavaa velkarahaa pannaan muun muassa yritystukiin, väylähankkeisiin ja koronan hoitoon, jotta talous ei kaadu. Lisääntyvä velka on toki samalla taloudellinen riski tulevaisuudessa, mutta lainarahalla vältetään nyt pahempi ahdinko.
– Yritysten konkurssiaalto ja massatyöttömyys voisivat alentaa talouden tuotantokapasiteettia pitkäksi aikaa, todetaan valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä.
Kyseinen mietintö nostaa esille myös heikkouksia ja riskejä, joita ei edes 65 miljardilla eurolla pystytä kunnolla poistamaan.
Yksi suurimpia puutteita on mietinnön perusteella se, että mielenterveyspalveluiden saatavuus on perustasolla heikkoa. Tämä on murhe niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.
OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa kehittyneiden OECD-maiden suurimpia, jopa noin 11 miljardia euroa vuodessa. Mielenterveydelliset syyt ovat nykyisin yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.
Analyysi: Suomi pyörii ensi vuonna yli 65 miljardin budjetilla, mutta yhteiskuntaan jää yhä heikkouksia – ongelmaksi nostetaan erityisesti mielenterveyspalveluiden puutteet
Koronapandemia on todennäköisesti vain kasvattanut mielenterveyspalveluiden tarvetta. Hallitus saattaa joutua ensi vuoden lisätalousarvioissaan lisäämään mielenterveyspalveluiden määrärahoja.
Riskinä on se, että vaativamman erikoissairaanhoidon palvelut kuormittuvat entisestään pahemmin, jos perustason palveluita ei saada kattavammiksi.
Veikkaus-menetykset kompensoidaan
Valiokunnan mietinnössä ollaan huolissaan myös siitä, että väestön liian vähäisen liikunnan yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta vähintään kolme miljardia euroa.
– Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaali on siten erittäin suuri, mietinnössä todetaan.
Liikunnan rahoitus aiotaan näillä näkymin pitää nykyisellä tasolla.
Erityisesti liikunta- ja kulttuurialojen järjestöt, yhteisöt ja säätiöt ovat olleet riippuvaisia Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan tuotoista. Rahapelitoiminnan tuotot pienenevät nyt voimakkaasti koronapandemian sekä pelihaittojen ehkäisyn takia.
Hallitus on tämän takia satsaamassa ensi vuoden budjettiin 347 miljoonaa euroa kompensaatiota järjestöille, yhteisöille ja säätiöille.
Koronapandemia vaikuttaa muutenkin monin tavoin ensi vuoden budjettiin.
Tuomioistuinten määrärahat nousevat 31 miljoonalla eurolla, koska koronatilanteen takia on jouduttu tänä vuonna keskeyttämään monia suullista käsittelyä vaativia asioita.
Tämä on aiheuttanut ruuhkaa tuomioistuimiin. Lokakuussa käräjäoikeuksissa oli noin 3 600 koronan vuoksi keskeytettyä rikosasiaa ja 800 siviiliasiaa.
Talous- ja velkaneuvonnan rahoitusta lisätään yli 700 000 eurolla, koska neuvonnan tarpeen uskotaan kasvavan.
Kevään aikana etäopetuksessa joillekin koululaisille syntyneen oppimisvajeen paikkaamiseen on satsattu 84 miljoonaa euroa lukuvuodelle 2020–2021.
Valtiovarainvaliokunnassa on ollut huolta myös siitä, miten taide- ja kulttuurialoilla pärjätään. Valiokunta haluaa, että Suomi suuntaisi ensi vuonna EU:n elpymisvälineestä tukea pahoja iskuja kokeneelle kulttuurialalle.
– Luovilla aloilla on suuri merkitys hyvinvoinnin vahvistamisessa, minkä lisäksi niillä on suuri työllistävä vaikutus ( noin 135 000 henkeä) ja ne muodostavat lähes neljä prosenttia Suomen bkt:sta, mietinnössä todetaan.
Ruoka-avun määrärahojen riittävyyttä on tarkoitus seurata tarkasti, koska avun tarpeen uskotaan kasvavan.
Poimintoja budjetista
Kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna yhteensä 1,245 miljardia euroa, joka on noin 0,52 prosenttia bruttokansantulosta. Määrä on 215 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna ja summaan on laskettu kaikkien ministeriöiden kehitysyhteistyöksi laskettava työ.
YK:n tavoitteen mukaan kehitysrahoituksen pitäisi olla 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, joten tästä tavoitteesta Suomi on yhä jäljessä.
Ulkoministeriön varsinaiseen kehitysyhteistyöhön on varattu lähes 761 miljoonaa euroa. Pääpainona kehitystyössä ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien parantaminen.
Koronakriisin on arvioitu heikentävän Afrikan maiden tilannetta huomattavasti, koska monet siirtotyöläiset ovat palanneet kotimaihinsa ja ulkomailta tulevat rahalähetykset ovat vähentyneet Afrikan maissa huomattavasti. Ilmiöllä voi olla vaikutusta maiden vakauteen.
Suomessa joutoalueiden metsitykseen annetaan rahaa noin 1,36 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on metsittää 2 000 hehtaaria vuonna 2021.
Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään 2,34 miljoonan euron pysyvää lisärahoitusta kyberhäiriöhallinnan kehittämiseen. Kyberturvallisuus nousi esille, kun psykoterapiakeskus Vastaamoon tehtiin tietomurto.
Valtiovarainvaliokunta on esittänyt 100 000 euron lisäystä tyttöjen ja naisten sukupuolielimien silpomisen ehkäisyyn. Hallitus esitti 46 000 euron lisäystä.
Sotaveteraanien palveluihin esitetään 241 miljoonaa euroa. Määrärahat on arvioitu niin, että kaikki veteraanit saavat heille kuuluvat lakisääteiset palvelut.
Poliisin resurssit ovat mietinnön mukaan kohtuullisia. Hallituksen tavoittelema poliisin 7 500 henkilötyövuoden taso voidaan saavuttaa lähivuosina, kun taso on nousemassa arviolta 7 450 henkilöön.
Poliisin haasteena on se, että sen tehtävät ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Verkkorikollisuus on yleistynyt.
– Varsinkin lapsiin kohdistuvat rikokset, laiton huume- ja asekauppa ja petosrikollisuus lisääntyvät verkossa kansainvälisesti, mietinnössä todetaan.
Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään joukkoliikenteen kehittämisellä, ympäristön tilan kohentamisella, kiertotalouden edistämisellä ja uusiutuvan energian käytön lisäämisellä. Näitä tavoitteita edistetään yhteensä 2,1 miljardilla eurolla.
Myöhempinä vuosina pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä, jotta velkaantuminen pysähtyy ja julkinen talous tasapainottuisi.
Vielä ennen joulua hallitus yrittää sopia eläkeputken poistosta ja ensi vuoden alussa esillä on paikallisen sopimisen edistäminen.
Sote-uudistuksesta ei odoteta säästöjä vielä 2020-luvulla.
Eduskunta käsittelee parhaillaan ensi vuoden budjettia ja oppositiopuolueilla on lukuisia muutosesityksiä. Perinteisesti hallituspuolueet ovat pitäneet kiinni omista esityksistään, joten suuria muutoksia ei ole odotettavissa.
