Wolt ja Foodora vaativat jatkossa, että kaikilla lähettikumppaneilla on oltava y-tunnus. Tällä voi olla vaikutus korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen, jonka mukaan Woltin lähetit ovat työntekijöitä, sanoo työoikeuden emeritusprofessori.
Ruokalähettiyhtiöt Wolt ja Foodora ovat kaikessa hiljaisuudessa tekemässä muutosta, jossa kaikilta läheteiltä vaaditaan jatkossa y-tunnus eli yrittäjä- ja yhteisötunnus. Kumpikaan yhtiö ei tee jatkossa yhteistyötä sellaisten lähettien kanssa, jotka haluaisivat jatkaa niin sanottuina kevytyrittäjinä laskutuspalveluiden kautta.
Tieto perustuu sähköpostiviesteihin, jotka on lähetetty yhtiöiden lähettikumppaneille viime kuukausina. MTV Uutiset on nähnyt yhtiöiden sisäiset sähköpostiviestit.
Kumpikaan yhtiöistä ei ole kertonut aiemmin muutoksesta yhtiön ulkopuolelle. Toimitusjohtaja Einar Toivonen vahvistaa asian Foodora Suomen osalta.
– Ei olla erikseen kerrottu. Olemme keskittyneet niihin kumppaneihin, joita tämä koskettaa, Toivonen sanoo.
Foodoran viesti työntekijöille on lähetetty 2. toukokuuta. Viestissä todetaan, että kaikilta läheteiltä edellytetään y-tunnusta heinäkuun alusta alkaen. Perusteluksi mainitaan esimerkiksi mahdollisuus vähentää liiketoiminnan kuluja verotuksessa.
Lue myös: KHO antoi päätöksensä: Ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät yrittäjiä
Miksi tällainen muutos tarvitaan?
– Keskeinen perustelu on, että haluamme terävöittää ja tehdä selkeämmäksi toiminnan meidän ja lähettikumppaneiden välillä. Haluamme, että heille on selvää, mitkä ovat ne vastuut, joita yrittäjältä vaaditaan, Toivonen toteaa.
Hänen mukaansa selkeyttäminen liittyy esimerkiksi erilaisiin vakuutuksiin. Hän sanoo, että yhtiön sisäisten kyselyiden mukaan kolme neljästä Foodora-lähetistä haluaa toimia yrittäjinä.
Wolt: Taustalla verottajan ohjeistukset kevytyrittäjyydestä
Lähettiyhtiöistä Wolt on ollut viime viikkoina esillä korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjauksesta, jonka mukaan ruokalähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit.
KHO otti kantaa nimenomaan Woltin lähetteihin, joiden oikeus katsoi olevan alisteisessa asemassa työllistävään yhtiöön nähden.
Lue lisää aiheesta: Analyysi: Lähettibisnekselle tuli iso, kustannuksia nostava päätös – maksavatko wolttaajat sen
MTV Uutiset pyysi Woltilta maanantai-iltana tv-haastattelua, jota ei kuitenkaan saatu järjestettyä tiistaille vedoten aikataulusyihin. Wolt kommentoi y-tunnuksen vaatimista lyhyesti sähköpostitse.
– Asian taustalla ovat veroviranomaisen ohjeet kevytyrittäjyydestä, joiden pohjalta saimme yhteydenottoja lähettikumppaneilta tilanteen epäselvyydestä. Tämän johdosta päivitimme yhteistyömallia niin, että vain y-tunnuksellinen toiminta on jatkossa mahdollista, kirjoittaa Woltin Pohjois-Euroopan operatiivinen johtaja Joel Järvinen.
KHO:n päätöksestä lähettien työntekijäasemaan liittyen yhtiöllä ei ollut edelleenkään kommentoitavaa.
– Perehdymme siihen parhaillaan. Emme tässä vaiheessa voi yksilöidä tarkemmin päätöksen mahdollisia vaikutuksia Woltin toimintoihin päätöksen laajuuden ja monitulkintaisuuden vuoksi, Järvinen toteaa.
Työoikeuden emeritusprofessori: Vaikuttaahan se ilman muuta päätöksen merkittävyyteen
KHO:n päätös Wolt-lähettien työntekijäasemasta tuli toukokuun lopussa. Wolt puolestaan tiedotti lähettikumppaneille maaliskuussa, että y-tunnus vaaditaan 4. kesäkuuta alkaen.
Yhtiö siis haluaa, että lähetit ovat entistä selkeämmin yrittäjiä. Kiinnostava kysymys on, mitä Woltin tekemä muutos tarkoittaa KHO:n linjauksen kannalta.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen sanoo, että tällä hetkellä viranomaiset voivat nojautua KHO:n ratkaisuun. Samalla hän toteaa, että oikeuden päätöksessä ei ole huomioitu Woltin tekemää muutosta läheteiltä vaadittavaan y-tunnukseen.
– Kun tulee sellainen uusi seikka, jota KHO ei ole ottanut huomioon, niin vaikuttaahan se ilman muuta päätöksen merkittävyyteen. Sitten joudutaan pohtimaan ilman tuomioistuimen tukea tässä vaiheessa, olisiko tuomio muuttunut, Koskinen sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa keskeinen kriteeri oli se, että lähettien työtä tosiasiallisesti valvotaan ja johdetaan. Siksi hän ei usko, että yhtiön tekemä muutos kumoaisi KHO:n päätöstä.
– Oma kantani on, että pitää tapahtua muutoksia konkreettisessa työn suorittamisessa. Oikeus johtaa ja valvoa ollut keskeisin, eli siinä pitäisi tapahtua vapautumista työntekijälle tyypillisestä johdosta ja valvonnasta, Koskinen toteaa.
Hänen mukaansa KHO:n päätöksen toimeenpanon valvonta jää käytännössä viranomaisille. Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala puolestaan kertoo, ettei näe Woltin tekemän ehtojen muutoksen vaikuttavan oikeuden päätökseen.
Wolt ja PAM ovat keskustelevat oikeuden päätöksestä vielä tällä viikolla.
Oikaisu 27.5. klo 21.15: Jutussa kerrottiin alun perin virheellisesti, että Wolt ja PAM neuvottelevat tällä viikolla lähettien työehdoista. Osapuolet keskustelevat KHO:n tuomiosta.