Petteri Orpolta odotetaan puoliväliriihessä urotekoja, mutta yltääkö hän Pauli Luotosen kaulinheilautuksiin, pohtii yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen.
Muistatte varmaan Pauli Luotosen, pullapitkon muotosen, miehen verrattoman? Siis tuttavallisemmin Pam pam Paulin, jolla oli taikakaulin?
Jukka Virtasen kirjoittamassa ja Vesa-Matti Loirin tulkitsemassa tarinassa leipuri Luotonen teki ihmeitä vain yhdellä kaulimen heilautuksella. Samankaltaisia urotekoja odotetaan pääpaakari Petteri Orpolta (kok.) tänään alkavassa hallituksen puoliväliriihessä.
Paineita näyttävän kasvukakun pikaiseen kasaamiseen ovat luoneet varsinkin erilaiset asiantuntijat ja etujärjestöt, joilta hallitus on saanut reseptivinkkejä sekä pyytäen että pyytämättä.
Yhteistä ehdotuksille on se, että useiden pienempien toimien sijaan moni odottaa hallitukselta jotakin yksittäistä, mahdollisimman päräyttävää päätöstä, joka saisi taikinan nousemaan tässä ja nyt. Tai kuten Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle on tiivistänyt: "Tarvitsemme kasvulekan, jolla saataisiin shokkihoito".
Odotettavissa kunnon veroale
MTV Uutisten tietojen mukaan hallituksen pääasiallinen kasvukaulin tulee todennäköisesti olemaan ansiotuloverotuksen lasku useammissa tuloluokissa ja yhteisöveron lasku parilla prosenttiyksiköllä nykyisestä 20:stä.
Euroopan unioni sallisi yhteisöveron alentamisen jopa 15 prosenttiin, ja tämä on tietysti suomalaisen elinkeinoelämän märkä päiväuni. Jokainen prosenttiyksikkö kuitenkin maksaa lyhyellä aikavälillä arviolta puoli miljardia euroa menetettyinä verotuloina, ja vaikka tuo aukko myöhemmin kuroutuisi umpeen niin sanottujen dynaamisten vaikutusten ansiosta, lienee 18 prosenttia tässä tilanteessa alin poliittisesti mahdollinen taso.
Poliittisesti täysin mahdottomien toimien laariin on todennäköisesti jo lajiteltu perintöveron poistaminen ja listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen, joista varsinkin jälkimmäistä kannattavat jotakuinkin kaikki paitsi listaamattomat yritykset ja kokoomus.
Hallitus pitää kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan julkinen talous on saatava tasapainoon tämän ja seuraavan hallituskauden aikana. Siksi kaikkien riihessä tehtävien veronkevennysten on jotenkuten uskottavasti rahoitettava itse itsensä tai ne on kompensoitava leikkauksilla tai veronkiristyksillä jossakin toisaalla.
Nokkapokkaa maalin edustalla?
Mielenkiintoista seurattavaa on se, miten nopeasti tarvittavat päätökset saadaan aikaan. Riiheä on pohjustettu erilaisin tunnusteluin ja neuvotteluin jo viikkojen ajan, ja prosessi on edennyt tähän asti ilmeisen jouhevasti.
Perussuomalaisten järisyttävä tappio alue- ja kuntavaaleissa on herättänyt pohdintoja hallituksen toimintakyvystä, ja hallituspuolueilla voi siksi olla halu kätellä neuvottelut valmiiksi mahdollisimman nopeasti ja näin signaloida hallituksen vahvaa yhtenäisyyttä ja päätöksentekokykyä.
Toisaalta vaalitappion myötä perussuomalaisilla on painetta profiloitua hallitustyössä nykyistä voimakkaammin ja näyttää potentiaalisille kannattajilleen pitävänsä näiden puolia.
Hallitusyhteistyön kriisiyttäminen saati hallituksen kaataminen eivät varmasti juuri nyt tule kysymykseen, mutta pienen maalineduspainin virittäminen tunnetusti piristää ottelua kuin ottelua. Tällaisen nokkapokan voisi saada aikaan esimerkiksi ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta, joka on muun muassa Helsingin Sanomien mukaan esillä neuvotteluissa.
Perussuomalaiset on jo menettänyt valtavan määrän duunariäänestäjiään toisiin puolueisiin ja katsomoon. Ay-maksuihin sekaantuminen voisi karkottaa loputkin, kuten puolueen ammattiyhdistysaktiivien puolueosasto Peruspuurtajat ry viikonloppuna varoitti.
Rohkaisua tarvitsevat kaikki
Tiistaina alkava puoliväliriihi on poliittisen näytön paikka Orpon hallitukselle, mutta myös aidosti tärkeä hetki Suomen lähitulevaisuuden kannalta.
Olemme monella mittarilla merkittävästi jäljessä tärkeimpiä kilpailijamaitamme. Kasvua ei ole ollut vuosiin, yritykset eivät investoi, pääomat hakeutuvat muualle ja kriisipuheella pelotellut kansalaiset eivät uskalla kuluttaa. Vaikuttavia kasvutoimia ja yleistä rohkaisua siis todellakin tarvitaan.
Samaan aikaan hallitus on rajannut oman liikkumatilansa erittäin pieneksi, sote- ja puolustuskulut kasvavat eikä kukaan tiedä, johtaako Trumpin kömpelö tullitanssi laajamittaiseen kauppasotaan, joka syö Suomen vähäisenkin talouskasvun.
Kaulimen heilahdusta odotellessa.