Analyysi: Megamöhläys kruunasi Putinin ja Xin kättelyn

Kun Xi kaksi vuotta sitten tapasi Putinin, hän sanoi, että he tekevät yhdessä muutoksia, jollaisia ei ole nähty "100 vuoteen".

Kiinalaismediassa kuluvalla viikolla julkaistussa artikkelissa Xi taas kirjoitti "yksipuolisuuden, hegemonian ja kiusaamisen olevan äärimmäisen haitallisia."

Sanoillaan Xi viittaa tietysti Yhdysvaltoihin ja korostetusti presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan aloittamaan kauppasotaan.

Tullipäätöksillään ja puheillaan Trump on paaluttanut Kiinan ja Yhdysvallat toistensa vastustajiksi ja samalla tiivistänyt Pekingin ja Moskovan suhteita.

Sitä voisi kutsua trumppilaiseksi möhläykseksi.

Megaluokkaan möhläyksen nostaa Trumpin yleinen linja, jossa Yhdysvallat kilpaa rikkoo niitä samoja instituutioita, joiden varaan sen oma globaali asema on pitkälti rakentunut.

Siinä sivussa Valkoinen talo on tehnyt joukon Moskovaa miellyttäviä myönnytyksiä Ukrainan suhteen. Kuten tiedetään, rauhaa tai edes tulitaukoa ne eivät ole tuoneet.

Trumpin kaikki avaukset parhain päin kääntelijät toivovat, että Putinin mielistely tuottaisi niin sanotun "käänteisen Kissingerin".

Presidentti Richard Nixonin ulkoministeri Henry Kissingerin avausten ansioksi on tapana katsoa Neuvostoliiton ja Kiinan välirikko 1970-luvulla.

Vaikka Kissingerin roolia on liioiteltu, oli Neuvostoliiton ja Kiinan suhteen kariutuminen geopoliittinen maanjäristys. Kaksi suurvaltaa, jotka paperilla olivat ideologisesti samalla puolella, kääntyivät toisiaan vastaan.

Nyt "käänteinen Kissinger" tarkoittaisi Venäjän vetämistä lähemmäs Yhdysvaltoja ja täten kauemmas Kiinasta.

Trump on ollut aikeistaan avoin. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen täytyy repiä Kiina ja Venäjä erilleen. "Uskon pystyväni siihen", Trump sanoi. Kuinkas muuten.

Tavoitteen toteutuminen ei vaikuta Xin ja Putinin puheiden ja tekojen tai asiantuntija-arvioiden perusteella todennäköiseltä.

1970-luvun tilanne myös eroaa nykypäivästä. Nixon ja Kissinger pikemminkin lavensivat Kiinan ja Neuvostoliiton välirikkoa kuin loivat sen.

Siinä missä vuonna 1969 Kiina ja Neuvostoliitto tappoivat satoja toistensa taistelijoita rajakiistassa, ei Xin ja Putinin välillä ole vastaavaa halkeamaa, johon Trump voisi kiilansa työntää.

Trump sen sijaan on aiheuttanut eripuraa Yhdysvaltojen ja muun läntisen maailman, erityisesti Euroopan, välille.

Ukrainan ja Venäjän välisessä sodassa Kiina on virallisesti puolueeton osapuoli.

Lännestä katsoen näin ei ole. Kiinalainen kauppa on Venäjälle erittäin tärkeää ja Kreml korvaa länsikomponenttien puutetta kiinalaisilla osilla.

Ukraina onkin toistuvasti protestoinut Kiinan Venäjä-politiikkaa. Sillä ei ole ollut vaikutusta käytännössä mihinkään.

Marssittamalla kunniavartiostonsa Moskovan voitonpäivän paraatiin tekee Kiina selväksi kenen kanssa Peking mieluiten tekee yhteistyötä.

On mahdollista, että Euroopassa Kiinan Venäjä-myönteisyys Ukrainan suhteen sivuutetaan tai ainakin sen vaikutus esimerkiksi kauppapolitiikkaan minimoidaan.

Yksinkertaistetusti syitä on kaksi: raha ja Yhdysvallat.

Kiinan ei ole vaikea näyttäytyä luotettavana ja ennakoitavana kumppanina, kun sitä vertaa Yhdysvaltoihin, jonka presidentti vaikuttaa kerran viikossa keksivän jotain ennennäkemätöntä.

Trump saattaa jäädä historiaan presidenttinä, jonka möhläykset viimeistelevät tien kiinalaiselle maailmalle.

7:47Katso Luhtalan torstainen raportti Kiovasta.

• 22:15
  Ukrainan sota

  Rubio: Ukrainan rauhan eteen on vielä tehtävä paljon töitä
• 15:19
  Sauli Niinistö

  Niinistö MTV:lle: Ukrainan rauhassa on nyt kyse laajemmasta kytkystä – "Vahva bisnesintressi"
• 06:49
  Ukrainan sota

  Venäjä iski taas Kiovan lähelle – tornitalo evakuoitu
• Eilen22:58
  Ukrainan sota

  Asiantuntijoilta varoitus Ukrainan asemasta: "Nyt näyttää todella vaikealta"
• Eilen11:16
  Ukrainan sota

  Venäjä iski Kiovaan – ainakin yksi kuollut ja 7 haavoittunut, sähköt poikki
• Lataa lisää