Syyttäjän perusviesti Hennalan kaapujupakassa oli selkeä. Käytös voi olla jonkun mielestä mautonta tai typerää, mutta rikoksesta ei silloin aina ole kyse, MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä analysoi.
Syyskuun lopussa 2015 pidetty mielenosoitus Lahden Hennalan vastaanottokeskuksen herätti aikanaan kansainvälistäkin huomiota. 19-vuotias asikkalalaismies pukeutui avoimen rasistisen Ku Klux Klanin asua muistuttavaan kaapuun. Jotkut heittelivät kiviä.
19-vuotiasta miestä epäiltiin laittomasta naamioitumisesta, Suomen lipun häpäisemisestä ja julkisesta kehottamisesta rikokseen. 19-vuotias kiisti tämän ja sanoi vain ilmaiseensa mielipiteensä. Kaapuasun tarkoituksena oli herättää huomiota.
Syyttäjä Pasi Pälsin mukaan mielenosoituksessa ei ollut kyse rikoksesta. Miksi näin?
Naamioituminen?
Pälsi totesi, että laittoman naamioitumisen rangaistussäännös edellyttää paitsi naamioitumista myös sitä, että henkilöllä on tarkoitus tehdä väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta.
19-vuotias oli kuitenkin keskustellut ilman naamaria poliisin kanssa, eikä hän ollut osallistunut kivien heittelemiseen.
Pelkkä Ku Klux Klan -asuun pukeutuminen ei järjestön rasistisuudestaan huolimatta ole rangaistavaa.
Syyttäjä totesi, että Suomessa saa vapaasti ilmaista mielipiteensä ja rangaistussäännöksiä pitää tulkita suppeasti.
– Syyttäjän tehtäviin ei kuulu arvioida sitä onko mielipide hyvän maun tai tavan mukainen, Pälsi totesi.
Suomen lippu?
Suomen lippua voidaan häpäistä käsittelemällä sitä epäkunnioittavasti. 19-vuotias katsoi itse, että hän oli käsitellyt sitä kunnioittavasti.
Pälsi päätyi siihen, että tässä tapauksessa lipun heiluttaminen kaavussa ei ollut niin ilmeisen epäkunnioittavaa, että sitä voitaisiin pitää tahallisena epäkunnioittavana käyttönä.
– Lippua voidaan käyttää monissa yhteyksissä niin, että siitä joku ulkopuolinen tarkkailija loukkaantuu, syyttäjä lausui.
Syyttäjä totesi, että tällaisen epäkunnioittavan käytön arviointi on vaikeaa.
Julkinen kehotus rikokseen?
Julkisesta kehottamisesta rikokseen väkijoukossa on kyse silloin kun kehotus aiheuttaa vaaran rikoksen tekemisestä. Tässä tapauksessa ei syyttäjän mukaan ollut kyse siitäkään.
Mielenosoituksessa oli useita henkilöitä, mutta 19-vuotiaan lausumat eivät ilmeisesti vaikuttaneet väkijoukon käytökseen puoleen tai toiseen, syyttäjä sanoi.
– Hän on ollut lähinnä rikkana samanhenkisten rokassa, Pälsi totesi.
Kun mistään rikoksesta ei ollut näyttöä, niin syyttäjä ei syytteitäkään nostanut.