Suurinta osaa epäillään kokouksen estämisestä, julkisrauhan rikkomisesta ja niskoittelusta poliisia vastaan: "Sitä rajapintaa varmaan nyt haetaan."
Helsingin poliisi tiedotti keskiviikkona saaneensa valmiiksi esitutkinnan ympäristöliike Elokapinan lokakuisesta mielenosoituksesta Valtioneuvoston linnan luona.
Asia siirtyy syyteharkintaan yhteensä 54 ihmisen osalta. Kaikkia heistä epäillään niskoittelusta poliisia vastaan. Lisäksi 48:aa ihmistä epäillään myös julkisrauhan rikkomisesta ja kokouksen estämisestä.
Elokapinan mielenosoittajat osoittivat mieltään Valtioneuvoston linnan pääovien portailla ja takaoven edustalla. Osa heistä lukittautui kiinni toisiinsa tai rakennukseen.
Kokouksen estäminen vaatii vähintään väkivallalla uhkaamista
Syyteharkintaan siirtyvistä rikosnimikkeistä raskain on kokouksen estäminen, josta voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Rikoslain mukaan kokouksen estämiseen syyllistyy henkilö, joka estää yleisiä asioita varten tarkoitetun kokouksen, kulkueen tai tilaisuuden käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkaamalla.
Keskiviikkona lisätietojen antajaksi nimetty rikostarkastaja Jari Illukka Helsingin poliisista kertoi, että esitutkinnan mukaan joiltain ihmisiltä olisi mielenosoittajien toiminnan takia evätty tai estynyt pääsy rakennukseen. STT kysyi Illukalta, onko esimerkiksi passiivinen oveen itsensä liimaaminen ja sillä tavalla kulun estäminen väkivallalla uhkaamista.
– Ei, jos noin kysytään, niin ei tietenkään ole. Kyllä väkivallalla uhkaaminen vaatii jonkin aktiivisen toimenpiteen.
Mikä se tässä poliisin näkemyksen mukaan on?
– En osaa sanoa sitä tarkemmin, en ole jutun tutkinnanjohtaja, vastaan vain tiedottamisesta. En osaa valitettavasti tuohon ottaa kantaa, Illukka sanoi.
Lue myös: Onko demokratia koetuksella? Tutkija: ”Ei vielä” – kansalaistottelemattomuus lisääntyy
Julkisrauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Siitä voidaan tuomita, jos henkilö oikeudettomasti tunkeutuu esimerkiksi virastoon tai sen aidatulle piha-alueelle. Illukan mukaan mielenosoittajien ei epäillä menneen Valtioneuvoston linnaan sisälle.
– Sitä rajapintaa varmaan nyt haetaan. Tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat yhteistyössä miettineet, että tässä vaiheessa on syytä epäillä, että kun itsensä esimerkiksi liimaa oveen kiinni, se täyttäisi tuon. Se on sitten tuomioistuimen asia arvioida asiaa ja tehdä lopullinen päätös, Illukka sanoi.
Poliisi joutui korjaamaan viestintäänsä
Poliisihallituksella (Poha) on edelleen kesken selvitys Helsingin poliisin toiminnasta ja viestinnästä mielenosoituksen yhteydessä.
Ihmetystä ja arvostelua herätti tuoreeltaan Helsingin poliisin viestintä, jonka mukaan Valtioneuvoston linnan sisäänkäynnille itsensä lukinneet aseettomat ja väkivallattomat ympäristöaktivistit aiheuttivat turvallisuusuhan.
Helsingin poliisi antoi marraskuussa Pohalle oman selvityksensä tapahtuneesta, jossa se myönsi, että viestinnässä oli tehty virheitä. Poliisi kertoi epäonnistuneensa siten, että poliisin toiminnasta on saattanut syntyä ulospäin virheellinen kuva.
– Valtioneuvoston linnan sisältä saatu tilannekuva ja ulkoapäin muodostettu tilannekuva ovat jälkikäteen arvioituna poikenneet toisistaan. Jälkikäteen on voitu myös todeta, että mielenosoitus ei ole muodostanut konkreettista turvallisuusuhkaa, selvityksessä sanottiin.
Pohan selvityksessä on myös se, millä perusteilla osalla kiinni otetuista mielenosoittajista vapaudenmenetys kesti yli 24 tuntia. Selvityksestä raskain mahdollinen seuraamus poliisilaitokselle on huomautus.