Postin hallinnollisia tehtäviä koskevat yt-neuvottelut ovat päättyneet, ja yhtiö irtisanoo enintään 59 työntekijää. Yhtiön mukaan neuvottelujen taustalla oli postin määrän raju vähentyminen.
Yhtiö tähtää 150–200 miljoonan euron kustannussäästöihin seuraavien kolmen vuoden aikana. Posti myös ennakoi, että tulevina vuosina postin määrä vähenee edelleen.
Lue myös: Posti irtisanoo hallinnosta lähes 60 henkilöä – osa tehtävistä siirtyy Tallinnaan
Yt-neuvotteluissa yhtiö teki uudelleenjärjestelyjä, joilla pyritään varmistamaan Postin asema sähköisen viestinnän aikana.
– Asiakkaamme edellyttävät meiltä digitaalista kyvykkyyttä ja nopeutta reagoida myös heidän nopeasti muuttuviin tarpeisiinsa, Postin talous- ja rahoitusjohtaja Tom Jansson sanoo yhtiön tiedotteessa.
Kasvualue verkossa
Posti näkeekin kasvun mahdollisuuden verkkokaupassa ja logistiikkapalveluissa.
Yhtiön mukaan uudelleenjärjestelyjen myötä syntyi myös uusia työtehtäviä, joiden myötä alkuperäistä yli sadan työtekijän vähentämistarvetta pystyttiin alentamaan. Postin palvelukeskukseen Tallinnaan syntyy Janssonin mukaan 14 uutta tehtävää.
– Haluamme tukea henkilöstöämme muutoksessa ja tarjoamme tukea usealla tavalla muun muassa Uusi polku -ohjelmamme kautta. Tarjoamme lisäksi tuetun mahdollisuuden siirtyä työskentelemään Tallinnaan, jos se henkilöstömme elämäntilanteeseen sopii, Jansson sanoo.
Ammattiliitto: Työvoiman siirto ulkomaille härskiä
Posti ja logistiikka-alan unioni PAU ilmaisee tyytymättömyytensä Postin toimiin. PAU katsoo, että Posti toimii härskisti siirtäessään työvoimaansa Tallinnaan työskentelemään paikallisilla työehdoilla.
– Onko tämä suomalaisten työntekijöiden tulevaisuus? Meidät lähetetään Suomen rajojen ulkopuolelle tekemään työtä ties millä työsuhteen ehdoilla, kunhan yritykset saavat kustannuksiaan laskemaan, sanoo Postin toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluottamusmies Mirja Sandberg liiton tiedotteessa.
Sandberg peräänkuuluttaa valtion omistajaohjauksen puuttumista Postin johdon toimiin.
– Vaikka yritys toimisi liiketaloudellisin perustein, ei valtion omistaman yrityksen toimintatapa voi olla sellainen, että se aiheuttaa päätöksillään Suomessa työttömyyttä ja sitä kautta kustannuksia valtiolle.