Kokemukset vuonna 2015 voimaan astuneesta ammattikoulutuksen tutkinnonuudistuksesta ovat pääosin hyviä, mutta kohennettavaa on, ilmenee Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemästä arvioinnista.
– Oikealla tiellä lähtökohtaisesti ollaan, mutta en lähtisi selkään taputtelemaan. On vielä paljon tehtävää, tiivistää ammattiopiskelijoita edustavan Suomen Opiskelija-Allianssin pääsihteeri Juuso Luomala.
Tutkinnonuudistuksen keskeinen sana on "osaamisperusteisuus". Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula kaipaa kiteytystä, mitä sanalla tarkoitetaan. Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat ry:n hallituksen jäsen ja espoolaisen ammattioppilaitos Omnian rehtori Maija Aaltola huomauttaa, että sana nousi esiin jo 1990-luvulla.
– Keskeisessä roolissa on tutkintojen perusteiden ymmärrettävyys, Luomala kommentoi.
Karkeasti osaamisperusteisuus sisältää ainakin sen, että ammattioppilaitoksissa tapahtuvan opetuksen lisäksi oppiminen tapahtuu työpaikoilla kunkin oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
– Työpaikoilla oppiminen on mielekäs tapa oppia, Aaltola arvioi.
EK:n Hannula huomauttaa, ettei työpaikoilla oppiminen voi olla keino säästää ammattikoulutuksessa. Ammattikoulutuksesta on leikattu määrärahoja, mikä haittaa uudistuksen toimeenpanoa.
Karvin arviointineuvos Jani Goman vahvistaa, että säästöt ja uuden järjestelmän voimakas kehittäminen aiheuttavat huolta. Hänen mukaansa koulutuksen järjestäjät arvioivat kustannusten lisääntyvän muun muassa opiskelijoiden neuvonnassa ja opetushenkilökunnan koulutuksessa.