Tästä on kyse aluevaaleissa – yhteiskunnan turvaverkko kokee historiallisen muutoksen

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot päättävät esimerkiksi siitä, missä palvelut fyysisesti sijaitsevat, minkälaisia digi- ja etäpalveluita käytetään ja ulkoistetaanko joitakin palveluita yrityksille tai järjestöille.

Keskitetäänkö palveluita suuriin yksiköihin vai onko sosiaali- ja terveysasema jokaisessa pitäjässä? Kuinka laajasti palveluseteleitä käytetään yksityisen hoidon ostamiseen? Palkataanko ulkomailta hoitajia paikkaamaan työvoimapulaa? Ratkaistavia kysymyksiä on monia.

Suuria muutoksia tuskin nopeasti tapahtuu, sillä samoista palveluista tähän asti vastanneet kunnat ovat luoneet pohjaa uudelle järjestelmälle. Vuosien kuluessa muutokset ovat kuitenkin todennäköisiä.

Kuntien ja kuntayhtymien noin 200 000 sote-työntekijää siirtyy uudistuksen myötä hyvinvointialueille, mikä tekee muutoksesta Suomen suurimman liikkeenluovutuksen.

Hyvinvointialueiden käytännön työ alkaa varsinaisesti vuonna 2023, mutta valmistelutyötä tehdään kuumeisesti jo tämän vuoden puolella. Kiire uuden järjestelmän luomiselle on monella alueella suuri.

Hyvinvointialueet noudattavat pääsääntöisesti maakuntarajoja. Poikkeuksen tekee lähinnä Uusimaa, joka on jaettu neljään alueeseen. Lisäksi Helsinki pysyy omana ”sote-alueenaan”, joten aluevaaleja ei käydä pääkaupungissa.

Helsingin kaupunki vastaa jatkossakin asukkaidensa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Aluevaalit eivät koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa.

Hyvinvointialueita on Suomessa yhteensä 21.

Miten turvaverkkoa parannetaan?

Aluevaaleissa ratkaistaan se, millä periaatteilla ja keinoilla palveluita pyritään tekemään paremmaksi.

Parannuskeinot ovat tärkeitä, koska nykyinen järjestelmä on monin paikoin ongelmissa. Vanhusten hoivassa, mielenterveyspalveluissa ja monessa muussa järjestelmän osassa on puutteita.

Moni ongelma juontaa juurensa siihen, ettei osaavaa henkilökuntaa ole tarpeeksi. Henkilökunnan riittävyys ja jaksaminen onkin yksi tulevien aluevaltuutettujen suurimmista pulmista.

Palveluita on lisäksi riivannut monessa kunnassa rahapula, kun palveluihin on kulunut ennakoitua enemmän rahaa.

Väestön ikääntyminen johtaa siihen, että monia palveluita tarvitaan yhä enemmän.

Sote-palveluita on kuvattu usein yhteiskunnan turvaverkoksi, joka kannattelee suomalaisia sairauksien, tapaturmien tai vastoinkäymisten kohdalla.

Järjestelmän toimivuudella on merkitystä erityisesti heille, jotka tarvitsevat paljon palveluita.

Tammikuun aluevaalit ovat historian ensimmäiset. Ne ovat merkittävä etappi noin 15 vuoden ajan valmistellun sote-uudistuksen toteutumisessa.

Ennakkoäänestys järjestetään 12. – 18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta.

Aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset 26. tammikuuta ja valtuustot aloittavat työnsä maaliskuun alussa tänä vuonna.