Ovatko kieltolait taistelua tuulimyllyjä vastaan? Ovatko väkijuomat ja oluet olleet keskeinen sosiaalisten suhteiden edistäjä ja osa riittejä jo piakkoin tulen kesyttämisen jälkeen? Tätä pähkäillään ensi viikolla Lontoossa Britannian akatemian konferenssissa.
– Mitä, mikset sä juo?
Kysymys on tuttu kaikille suomalaisille, jotka ovat joskus olleet kavereiden kanssa ulkona, tilaisuudessa tai tapahtumassa, missä tarjoillaan myös niin sanottuja ruokajuomia.
Nykyään kysymystä pidetään tungettelevana, mutta sitä on kysytty jo kauan, eikä vain Suomessa.
Kohota malja, tai lähtee henki
Juominen, hörppy tai maljan nostaminen on ollut jopa vaadittu rituaalinen teko. Muuten seuraukset ovat voineet olla nyrpistelijälle kohtalokkaat.
1600-luvun Englannissa juominen oli yhteisöllisesti ja poliittisesti tärkeää, kertoo historioitsija Angela McShane Guardian-lehdessä.
– Maljojen juonnilla oli mahdollisuus osoittaa uskollisuuttaan valtiolle. Jos ei osannut toimia oikein, saattoi tulla tapetuksi.
Käsi ei siis saanut vapista liikaa, ja ehkä viinapäänkin oli hyvä olla kunnossa, jotta se ylipäätään pysyi hartioilla.
2:05
– Jos ei juonut viitannut ainoastaan siihen, ettei ollut hauskaa seuraa, vaan että oli vaarallinen ja kumoushenkinen, koska ei nostanut uskollisuuden maljaa.
Päämajassa Mikkelissä marsalkka Mannerheim tuskin olisi kalauttanut sauvallaan päähän, jos olisi jättänyt piripintaisen juoman väliin, mutta kannatti se naukata yleisen ilmapiirin takia.
Ja kyllähän se kelpasi muutenkin suomalaiselle sotilaalle muutenkin, korkeinta upseeristoa myöten.
Käyneet hedelmät siivittivät yhdessäoloa?
Lojaliteettiongelmaa syvempi ja ajassa huomattavasti kauemmaksi ulottuvat seikka saattaa hyvinkin olla alkoholia sisältäviin juomiin liittyvä erilaisten ja erikokoisten sosiaalisten siteiden ylläpito ja vahvistaminen.
– Muinaisille ihmisille luonnollisesti käyneet hedelmät ovat saattaneet olla hyvinkin tuttuja ja he ovat saattaneet nauttia niitä innolla, aivan kuten simpanssit ja elefantit tekevät Afrikassa, toteaa evoluutiobiologian professori Robin Dunbar Oxfordin yliopistosta Guardianille.
Näin siis paljon ennen kuin noin 10 000 vuotta sitten Göbekli Tepessä, nykyisessä Turkissa, järjestettiin tutkijoiden mukaan suuriakin juhlia.
Paikalta on löydetty suuria kivisiä kaukaloita, joiden pohjalta on löydetty oluen valmistamisen sivutuotteena syntyvää kalsiumoksalaattia, brittilehti muistuttaa.
– Tutkimukset selvästi osoittavat, että erityisesti rentoutuneessa ilmapiirissä tapahtuvasta alkoholin juomisesta on sosiaalisia ja hyvinvointihyötyjä. Siksi sitä on tehnyt niin pitkään, Dunbar sanoo.
Jo tulien äärillä bondattiin ja nautittiin?
Määritelmä "pitkään" saattaa yltää satojentuhansien vuosien taakse. Ei aivan tulen kesyttämiseen asti arviolta 400 000 vuoden päähän, mutta kauan ennen nuorempaa kivikautta, eli hieman yli kymmenen tuhatta vuotta sitten.
Dunbar pohtii, että ihmisen kesytettyä tulen, sen ääreen keräännyttiin syömään, ja samalla sosiaalisesti "bondaamaan", eli vaihtamaan tietoa, vitsailemaan, juoruamaan ja kertomaan tarinoita, edellä mainittujen käyneiden hedelmien siivittämänä.
Ja rikkomaan myös estoja, sillä evoluution "tuotteena" ihmisenkin piti lisääntyä selviytyäkseen.
Evoluutiobiologi Dunbarin mukaan sosiaalinen toiminta lisäsi endorfiinia aivoissa. Se luo mukava tunnetta, kuten morfiini.
Endorfiinin mukava keveys
Ammoin nuotiopiirissäkin kannatti siis lauleskella, kopauttaa naapuria kepeästi kyynärpäällä kylkeen, ja paitsi muille, myös itselleen. Mene ja tiedä.
– Meille tulee hyvä olo, ja ratkaisevaa on, että alkoholi laukaisee endorfiinijärjestelmän, joka itsessään vahvistaa sosiaalisia suhteita niiden kanssa, jotka ovat yhdessä.
Dunbar muistuttaa, sosiaaliset verkostot ovat keskeisiä ihmisten kohtaaminen vastoinkäymisten ylittämisessä. Ja oluella, viinillä, ja muilla juomilla, on näissä ihmissuhteissa keskeinen sijansa.
Alkoholin historiallisen sosiaalisen merkityksen arviointi on jopa synnyttänyt ajatuksen, että syy siihen, aikoinaan ihminen asettui aloilleen ja alkoi viljellä maata, ei ollut ravinnonsaanti, vaan olut.
Viljaa ei ruoan vaan oluen takia
Tuolloin viljellystä yksijyvävehnästä sai kehnoa leipää, mutta se sopi hyvin oluen tekoon, Guardian toteaa artikkelissaan.
– Tästä voi johtaa ihmisen historia suuren teorian. Emme aloittaneet maanviljelyä, koska halusimme ruokaa, sitä oli muutenkin paljon ympärillämme. Aloimme viljelemään maata, koska me halusimme ryypätä, kirjailija Mark Forsyth toteaa kirjassaan A Short History of Drunkenness.
Ajatus ei ole saavuttanut yksimielisyyttä tutkijayhteisössä, mutta sillä on kannattajansa.
Pubissa kannattaa käydä, sanovat tutkimukset
Evoluutiobiologi Dunbar viittaa (ilmeisesti brittiläisiin) tutkimuksiin, joiden mukaan säännöllisesti pubeissa käyvät ja kohtuullisesti olutta nauttivat ihmiset ovat sosiaalisesti aktiivisempia, tyytyväisempiä elämäänsä ja luottavat enemmän toisiin lähipiirin ihmisiin kuin kuivin suin olevat.
Näin alkusyksystä siis nauti se rapuryyppy ilman omantunnontuskia, ja kokeile vaikka laulaa pari värssyä, ja uskaltaudu kertomaan vaikka huonokin vitsi.
Mutta älä ota liikaa, koska minkä tahansa, jopa veden, liialliseen juomiseen voi kuolla. Ja vähintään siitä tulee erittäin huono olo.