Järjestäytynyt rikollisuus on nopeassa kasvussa Euroopassa. Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtaja Jari Liukku pitää tätä yhtenä merkittävimpänä uhkana Euroopan sisäiselle turvallisuudelle.
Arvio perustuu Europolin vuosittaiseen vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaan uhka-arvioon. Tunnistettujen ryhmien määrä oli vuodesta 2012 vuoteen 2017 mennessä kasvanut 3 600:sta yli 5 000:een.
Liukun mukaan Euroopassa ovat kasvaneet etenkin Albanian, Itä-Euroopan ja Italian järjestäytyneet rikollisryhmät sekä perinteiset moottoripyöräkerhot.
– Muita Euroopan laajuisia ryhmiä ovat Länsi-Balkanin, Aasian ja Afrikan rikollisryhmät sekä katujengit, Liukku lisää.
Ryhmät ovat tyypillisesti järjestäytyneitä ja monikansallisia, ja ne keskittyvät useaan rikollisuuden alaan, kuten huumeisiin ja ihmiskauppaan.
"Suomessa ei ole sellaista vahvaa rikollisorganisaatioverkostoa kuin muissa jäsenvaltioissa"
Järjestäytynyt rikollisuus on kasvussa myös Suomessa, mutta silti Liukku katsoo, että moneen muuhun EU-maahan verrattuna tilanne on täällä hallinnassa.
– Suomessa ei ole sellaista vahvaa rikollisorganisaatioverkostoa kuin muissa jäsenvaltioissa, Liukku perustelee.
– Suomi ei myöskään ole maantieteellisesti mikään logistiikkakeskus. Väestömäärä, -rakenne ja -tiheys vaikuttavat myös siihen, onko Suomi isojen rikollisorganisaatioiden silmissä houkutteleva.
EU:n alueella järjestäytyneen rikollisuuden saaman rikoshyödyn määräksi on laskettu 110 miljardia euroa vuodessa. Poliisin mukaan tästä määrästä saadaan takavarikoitua vain muutama prosentti.