Sinilevän peitossa ollut vesi ei ole uimakelpoista heti kirkastuttuaan. Itse asiassa juuri kukintojen kadottua sinileväsolun sisäiset myrkyt ovat liuenneet veteen, mikä tekee siitä erityisen vaarallista. Näin kertoi asiantuntija Huomenta Suomessa viime torstaina.
Kuvitellaan, että mökkirannassa näkyy perjantai-iltana sinilevää. Kurjaa, sillä se tarkoittaa, että uimaan ei päästä. Lauantain valjetessa vesi kuitenkin näyttää jo kirkkaalta – jippii, heti aamu-uinnille!
Niin ei kuitenkaan kannata tehdä. Ei itse asiassa vielä muutamaan päivään.
– Sinileväsolun viimeisiä elinviikkoja kutsutaan sinilevän kukinnaksi. Silloin syanobakteeri (sinilevä) ei ole enää aktiivinen eli ei ruokaile eikä ota fosforia. Elämänsä lopuksi tämä solu hajoaa ja nämä (levät), joita kutsutaan kukinnaksi, häipyvät. Kun solu hajoaa ja vajoaa pohjaan, silloin vesi on kaikista myrkyllisimmillään, vesirakennusinsinööri ja sinilevähaittojen torjuntaan keskittyvän Saloyn toimitusjohtaja Tapio Salminen varoitti lähetyksessä.
Sinilevistä puolet on myrkyllisiä ja puolet ei. Koska maallikko ei pysty mitenkään tietämään, kumpaa puolta omassa rannassa ajelehtiva sinilevä edustaa, kaikkia sinileviä on varottava.
– Juuri silloin, kun nämä kukinnat häipyvät ja vesi tulee kirkkaaksi, se (vesi) on vaarallisimmillaan pari–kolme päivää. Silloin nämä solun sisäiset myrkyt ovat liuenneet veteen. Tästä ei jostain syystä yleisesti oikein informoida, Salminen sanoo.
Miksi Suomen vesistöt ovat erityisen herkkiä fosforille ja sinilevälle? Miten sinilevästä voisi päästä eroon omassa mökkirannassa? Miten voi olla varma, että vedessä on sinilevää? Katso koko video ylhäältä.