AKT: Jättirekat olisivat riski liikenteessä

AKT vastustaa jättirekkoja, koska liiton mukaan niistä tuleva hyöty jää teollisuudelle. Jättirekat voivat liiton mukaan olla myös turvallisuusriski.

– Tällaiset yhdistelmät Lapissakin, niin miten ihmeessä niillä talven liukkailla siellä päästään eteenpäin. Lapissahan ei edes suolata teitä. Saati sitten, miten tällaiset yhdistelmät pysähtyvät siellä, AKT:n sopimussihteeri Markku Viitanen sanoo.

Jättirekat haittaisivat Viitasen mukaan liikennettä myös kesäisin.

– Tällaiset massat vaativat niin voimakkaan veturin ja siltikin pienessäkin ylämäessä niiden vauhti on kyllä mateluvauhtia. Siellä on turistit ihmeissään, ja näin pitkien yhdistelmien ohittaminen on todella hankalaa henkilöautoillakin, Viitanen sanoo.

Viitanen on huolissaan myös siltojen kestävyydestä.

– On niin valtavasti näitä siltoja, toki en tunne tätä Inari-Kemi väliä, jotka eivät tule kestämään näitä kuormia. Eikä kunnilla ole tänä päivänä varaa investoida mihinkään siltojen remonttiin.

Trafin mukaan jättirekat eivät välttämättä huononnan maanteiden turvallisuutta.

– Liikenneturvallisuus on aina niin monen tekijän summa, että yhden muutoksen perusteella ei voida sanoa, paraneeko se vai huononeeko se. Silloin, kun liikutaan hyvin isoilla teillä, niin jos on pidempiä perävaunuja, niin kaikki tutkimukset ovat pitkälti osoittaneet sen, että perävanu on vakaampi jos se mitoitetaan oikein. 30 metriä pitkä rekka voi olla maantiellä vakaampi ja turvallisempi kuin 25 metriä pitkä, Trafin yksikön päällikkö Otto Lahti sanoo.

Jättirekkoja on myös puollettu sillä seikalla, että niiden yleistyttyä maanteillä olisi vähemmän rekkoja, mikä voisi lisätä teiden turvallisuutta.

– Se teoriassa pitää paikkansa. Onhan niitä vähemmän, jos ne olisivat kaikki tuollaisia. Mutta sitten, kun niillä sattuu onnettomuus, niin se onkin aina sitten entistä rajumpi, kun sitä massaa on melkein tuplaten, mitä sitä nyt on, AKT:n Viitanen sanoo.

(MTV3)

Jättirekat tulossa ensin Lapin teille