Ajokortittomia kuskeja jäi viime vuonna poliisin haaviin jättimäärä – ”Lukema kertoo ihmisten piittaamattomuudesta"

Viime vuonna jäi poliisin haaviin kiinni ajokortitta ajamisesta selvästi edellisvuosia enemmän kuljettajia.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Maria Hoikkalan mukaan kasvu selittyy muun muassa poliisin käytössä olevan tekniikan kehittymisellä.

– Poliisin tietojärjestelmät ovat kehittyneet. Enää radiolla ei tarvitse ottaa yhteyttä päivystäjään ja kysellä sieltä tarvittavia tietoja, avaa tilannetta poliisiylitarkastaja Hoikkala.

– Mitä enemmän pystymme tekemään tarkistuksia, sitä suuremmalla riskillä jää kiinni kortittomia kuskeja, jatkaa Hoikkala.

Piittaamattomuus ja huolimattomuus taustalla

Etenkin viime vuosi erottuu poliisin tilastoissa näkyvästi. Ajokortitta ajavien määrä kasvoi peräti yhdeksällä prosentilla. Karua lukemaa selittää tekniikan kehittymisen lisäksi ihmisten välinpitämättömyys liikenneturvallisuutta kohtaan.

– Osittain lukema kertoo ihmisten piittaamattomuudesta. Aika iso osa lukemasta on henkilöitä, jotka syyllistyvät useita kymmeniä kertoja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Taustalla on myös huolimattomuutta, selventää poliisiylitarkastaja Hoikkala.

Kortitta ajamiseen syyllistyy lähinnä mopoilijat, jotka ovat virittäneet ajokkinsa kevytmoottoripyörää vastaavaksi, iäkkäät autoilijat, joiden ajo-oikeus on rauennut sekä henkilöt, joilla ei ole koskaan ollut tarvittavaa ajo-oikeutta.

– Sanoisin, että suurin riskitekijä on se syy. Eli onko ajettu liikenteessä esimerkiksi päihtyneenä tai vaarannettu liikenneturvallisuutta, selventää Hoikkala.

Asennemuutos ratkaisevana tekijänä

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Hoikkala toivoo ihmisiltä selkeää asennemuutosta.

– Asenne ratkaisee. Kyllä ne päätökset tehdään aina siellä ratin ja penkin välissä, kertoo Hoikkala.

Myös tehokas valvonta ja sitä myötä kasvava kiinnijäämisriski vaikuttavat Hoikkalan mukaan ihmisten asenteisiin ennaltaehkäisevästi.

– Ei pitäisi väheksyä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Jos mietitään esimerkiksi omaisten toimintaa silloin, kun huomataan, että läheisen ikäihmisen ajokyky on heikentynyt. Tai miten esimerkiksi vanhemmat vaikuttavat omalla asenteellaan nuorison käyttäytymiseen liikenteessä, opastaa Hoikkala lopuksi. 

Lue myös:

    Uusimmat