"Ajatukset eivät opeta meille mitään" – Kati löysi elämän kriisiin apua meditoinnista

– Emme ole "humandoings" vaan olemme "humanbeings". Unohdamme sen usein, Kati Reijonen sanoo.

Vuonna 1959 syntynyt Reijonen on kirjoittaja, jolla on tohtorin tutkinto muotoilusta ja valtiotieteen maisterin tutkinto käytännöllisessä filosofiassa. Hän on myös meditaatio-ohjaaja, Nollaus.fin perustaja ja kolmen lapsen äiti, joka on asunut perheineen Mosambikissa, Vanuatulla ja Omanissa.

Lapsia, matkustelua, avioliitto. Ulospäin täydellinen elämä pirstaloitui, kun Reijonen menetti työpaikkansa, avioliitto hajosi ja lapsi sairastui vakavasti. Oli tehtävä päätös: jatkaako muiden sanelemaa, muille elettyä elämää, vai uskaltaako pysähtyä.

Reijonen valitsi pysähtymisen. Seurasi kaksi kaoottista vuotta, joiden aikana hän oppi katsomaan syvälle sisimpäänsä – siihen, kuka todella on, ja mitä todella haluaa.

Kriisin keskellä Reijonen sai apua ja selkeyttä meditaatiosta. 

"Ajatukset ovat usein aivan mitä sattuu"

Meditaation tarkoituksena ei ole oppia hallitsemaan ajatuksia – se ei nimittäin ole mahdollista.

– Ajatuksiahan ei voi hallita. Ajatuksia ei voi kontrolloida, ne täytyy ottaa sellaisena kuin ne ovat. Ne eivät oikeastaan ole mitään, ne ovat harhaa ja illuusiota. Ne eivät usein opeta meille mitään. Oikea tieto tulee silloin, kun hiljenet. Se, mitä voi tehdä, on päästää irti niistä ajatuksista, Reijonen sanoo.

Hän itse harrastaa meditointia, jolla pääsee niin sanotusti ajatusten väliseen tilaan. Tarkoituksena on nähdä ihminen, oikea itse, ajatusten takana.

– Usein käytetään kirkkaan taivaan metaforaa. Olet kirkas taivas, jonka yli lipuu pilviä. Pilvet ovat ajatuksia, mutta ne eivät ole se, mikä sinä olet. Toinen hyvä metafora on peili: ajattele, että mieli on kuin peili, ja mitä tahansa siihen peiliin heijastuukaan, se ei millään tavalla muuta sitä peiliä. Se peili olet sinä, ja ne heijastumat ovat ajatustoimintaa, tulkintoja, joita teemme jatkuvasti, Reijonen kuvaa.

– Ajatukset hän ovat vain egon, eli ajattelevan mielen tuotosta. Ne ovat usein aivan mitä sattuu. Mielessä liikkuu päivän aikana jopa 60 000 ajatusta, ja näistä ajatuksista suurin osa on negatiivisia. Se on lajin säilymiseen liittyvä juttu, olemme tottuneet kartoittamaan uhkia ja kehittämään selviytymisen strategioita. Se mopo on vähän lähtenyt keulimaan. Olemme ihan ajattelevan mieleen armoilla ja negatiivisten ajatusten vietävänä.

Eri ihmisillä on erilaisia tapoja hiljentyä. Esimerkiksi rukous voi rauhoittaa.

– Meditoiminen oli minulle todella tajunnan räjäyttävä kokemus, koska olen aina ollut hyvin rauhaton ihminen. Se on yksinkertainen harjoitus, jossa ei ole mitään sen mystisenpää. Se on todellakin treeni, ihan kuin lihaksille. Se treenaa mieltäsi.

Reijonen harrastaa yksinkertaista mindfulness-meditaatiota, jossa keskitytään tähän hetkeen.

– Yksinkertaisimmillaan se menee niin, että käyt istumaan ja ajastat kellon kahteenkymmeneen minuuttiin. Se 20 minuuttia on jostain syystä hyvä meditointihetki. Suljet silmäsi. Sitten vain olet siinä. Et yritä mitään, et aseta mitään tavoitetta, hyväksyt kaiken, mitä tapahtuu. Kaikki äänet, joita tulee ulkopuolelta, kaikki kehon tuntemukset, kaikki ajatukset. Kun ajatus alkaa pahasti keulia, eli tulee tällaisia kehäajatuksia, jotka vain pyörivät päässä, kauhuskenaarioita, joita mieli saa päähänsä, niin palautat huomion takaisin hengitykseen, Reijonen neuvoo.

– Tai sitten voit toistaa yksinkertaista mantraa, esimerkiksi sanaa, joka voi olla ihan mikä tahansa sana. Sana, joka herättää hyviä tuntemuksia. Joku nimikin käy.

Jos yksin ei pysty, ohjattuna kenties onnistuu. Esimerkiksi videopalvelu YouTubesta löytyy maksuttomia, ohjattuja meditaatioita.

– Minulle meditaatio on puhtaan olemisen tila, näin voisin sitä luonnehtia. Vanha sanonta sanoa, että pitäisi meditoida 20 minuuttia päivässä, paitsi jos on oikein kiire, silloin pitäisi meditoida tunti. Mielestäni se on hyvä ohje. Yksinkertaisimmillaan meditointi on 20 minuuttia, silmät kiinni, ja olet. Keskityt olemiseen, et tekemiseen. 

Kokeile tätä...

...tai näitä: