Rachael Pavlik listasi Scary Mommy -sivustolle merkit, joista tietää olevansa aivan liian väsynyt toimiakseen kunnon vanhempana. Tunnistatko itsesi näistä?
- Heität kirjaimellisen pyyhkeen kehään. Lapsi pissasi sänkyysi ensimmäisen kerran? Nouset ylös keskellä yötä vaihtamaan lakanat. Lapsi pissasi sänkyysi 45. kerran? Heität pyyhkeen tahran päälle, menet takaisin nukkumaan.
- Lastenjuhlat ovat murhaa. Alussa kaikki on ihanasti: leivot koulun juhliin keksejä koko illan ja valmistat lapsille mansikka-raakasuklaakakun, koska olet vain niin hyvä äiti. Kolme vuotta myöhemmin etsit lahjaa halpahallista kolme tuntia ennen juhlien alkamista, hikoat ja tarjoilet valmisdonitseja paketista.
- FOMO on kadonnut. Sosiaalisen median aikakaudella kaikkia vaivaa fomo, fear of missing out – suomeksi siis pelko siitä, että jokin tärkeä tai hauska kokemus jää itseltä kokematta. Sääntö ei päde yliväsyneeseen vanhempaan. Juhlat? Pidä hyvänäsi. Matka? Pidä hyvänäsi. Äiti haluaa unta.
- Empatia on kadonnut. Kun näet äidilleen pää punaisena huutavan lapsen, et koe empatiaa ja toivo, että hänen elämänsä helpottuu pian. Et muistele hetkiä, joina itse painit mahdottoman lapsen kanssa. Ajattelet ainoastaan: ”hahaa, ainakaan tuo rääkyjä ei ole minun lapseni”.
- Unohdat säännöt. Ennen perheessänne oli tarkkoja sääntöjä: ei ruokaa sänkyihin, ei puhelimia ruokapöydässä, kaapille ei saa mennä itse. Lopulta et jaksa enää: mässytät sipsejä sängyssä samalla, kun lapset kaatavat muroja itselleen – ja pöydälle.
- Et jaksa ripustaa pyykkiä tai tyhjentää astianpesukonetta. Lapsi voi itse hakea vaatteensa kuivaajasta ja ottaa puhtaan lautasen tiskikoneesta – ja olla kiitollinen siitä, että puhdas esine ylipäätään on siellä. Lapsi saa käyttää joulupaitaa kesällä ja kesäpaitaa talvella, aivan sama, et jaksa välittää.
- Et jaksa puuttua riitoihin. Annat lasten hoitaa kähinänsä itse. Vihaisena kiroilet, vaikka lupasit, ettet koskaan kiroa lapselle.
- Ravitsemus ei ole pääprioriteettisi. Kun teet itse lihapullia, lapsi sanoo ”ällöä”. Kun teet itse salaattia, lapsi syö yhden tomaatin. Perjantaina ajat hampurilaispaikan drive-iniin, koska et vain jaksa enää. Toivot, että ketsuppi lasketaan vihannekseksi.
- Uhkaat rangaistuksella, joka ei toteudu. Uhkaat ottaa lapsen iPadin pois, mutta samalla mietit, miten rankkaa olisi taistella asiasta kaupassa, jossa kaikki tuijottavat. Farminrakennuspelistä tulee lastenvahtisi, ja etkö muuten lukenut jostain, että pelaaminen kehittää lasta?
- Harrastat oikoteitä. Et jaksa imuroida, koska teillä on koira; se syö murut lattialta, tulos on vähintään yhtä hyvä, eikö? Lapsi saa nukkua vaatteet yllään, koska ainakin hän on unessa. Ja kun pojan pitää myydä 10 rasiaa keksejä koulua varten, tiedät jo, kuka ne ostaa: sinä itse.
- Lahjot. Lupasit itsellesi, ettet koskaan uhkaile, kiristä tai lahjo lasta, mutta huomaat pian lupaavasi jätski-iltaa perjantaille, jos lapsi vain syö omenansa nyt. Annat lapsen ostaa kaupasta täysin turhan lelun, jos te vain voitte sen ansiosta lähteä kaupasta helposti nyt heti.
- Käsket lasten mennä pois. Lapsesi on kaikkesi, aarteesi ja elämäsi tarkoitus, mutta haluaisit, että hän jättää sinut rauhaan. Menet vessaan piiloon.
- Annat lapsen luovuttaa. Tyttäresi halusi kalliin harrastusesineen, joten taivuit ja hankit sen. Nyt hän ei jaksa treenata – etkä sinä jaksa pitää enää yhtäkään kasvattavaa puhetta sinnikkyyden tärkeydestä.
- Valehtelet. Väität, ettet tiedä, miksi taivas on sininen, miksi lampaat syövät ruohoa ja missä se mummin ostama, piipittävä laserase on. Se on roskissa, lapseni. Roskissa.
- Tiedät, että tätä listaa voisi jatkaa, muttet jaksa. Lupaat yrittää uudelleen huomenna – hyvien yöunien jälkeen.
Lähde: Scarymommy.com
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.