Mainos

Airbus A380 – Enemmän ei ollutkaan enemmän: Airbusin superjumbo joutui talouden turbulensseihin, jotka toivat lopun eurooppalaisen ilmailuteollisuuden voimannäytteen valmistukselle

1:53
Jumbokoneiden kannattavuus laskussa.

Kun Airbus päätti vuonna 1994 ryhtyä rakentamaan maailman suurinta matkustajakonetta, kansainvälisen matkustuksen tulevaisuus näytti aivan toisenlaiselta kuin millaiseksi se osoittautui.

Airbus oli koko 70-luvulta alkaneen tuotantonsa ajan joutunut katsomaan amerikkalaisen Boeingin ylivoimaa isojen matkustajakoneiden luokassa, kun 747-jumbojetti valtasi maailmaa.

Maailma tuntui lentävän yhä isommilla koneilla ja lentokentät olivat kasvamassa samaa tahtia. Näytti siltä, että maailmaan syntyisi megaluokan lentoasemia, joiden välillä tarvittaisiin megaluokan kone.

Niinpä vuonna 1988 ryhmä insinöörejä Jean Roederin johdolla ryhtyi salassa hahmottelemaan, millainen voisi olla jumbon kilpailija. Tavoitteena oli kone, joka kuljettaisi enemmän matkustajia tilavammin ja halvemmalla kuin 747.

Lennokkaiden suunnitelmien jälkeen ratkaisu oli looginen kuin Lontoon bussi: kahteen kerrokseen mahtuisi kaksinverroin matkustajia. Rakennuspäätöksen jälkeen Airbus sai ensimmäiset koneensa valmiiksi 2005, ja oli juhlan paikka. Kutsuvieraina julkistamistilaisuudessa olivat kaikkien Airbus-maiden poliittiset johtajat.

Eurooppalainen palapeli

Airbusin työjako yhtiön alusta lähtien on ollut osien valmistaminen eri maissa ja niiden tuominen koottavaksi yhteen Airbusin tehtaalle.

A380:n suhteen noudatettiin samaa mallia, mutta mittakaava oli huikeasti isompi ja vaativampi. Kun kaikki lasketaan yhteen, A380:ssa on noin neljä miljoonaa osaa, joita valmistaa 1500 yhtiötä 30 maassa.

Niistä koostuvat koneen kuusi komponenttikokonaisuutta: etu- ja keskirungot tulevat Ranskasta, takarunko ja sivuperäsin (takana pystyssä) Saksasta, korkeusperäsimet (takana vaakatasossa) Espanjasta ja siivet Britanniasta. Näiden kuljettamiseen Airbus on kehittänyt esimerkiksi pullean Beluga-rahtikoneen, ja siivet tuodaan meriteitse erityislaivalla.

Maantiekuljetukset Toulouseen tehdään hitailla autosaattueilla syrjäisiä teitä, jotka on varta vasten levennetty ja vahvistettu. Moottoritoimittaja on pääasiassa Rolls-Royce.

Ja eikun turbulenssiin

Testien ja arviolta 10 miljardin euron satsausten jälkeen ensimmäiset A380-jätit toimitettiin asiakkaille 2007 ja vastaanotto oli ylistävä. Kone osoittautui hiljaiseksi, tilavaksi, vakaaksi lentää ja juuri niin taloudelliseksi kuin oli luvattu.

Vaikka koneeseen olisi saanut mahdutettua 800 matkustajaa, kaikki economy-luokassa, useimmat yhtiöt valitsivat kolmen luokan version runsaalla 500 matkustajapaikalla. Jo perusmatkustamo oli suhteelisen mukava, mutta businessluokka oli Boeingiin verrattuna astetta upeampi ja ensimmäinen luokka vertaansa vailla, jopa omine sviitteineen.

Boeing ryhtyikin tarjoamaan jumboihinsa vastaavia hienouksia.

Mutta maailmantalous oli tulossa pahaan kriisiin. Vuoden 2008 romahdus merkitsi luksuksen kysynnän hiipumista ja taloudellisuuden korostumista.

Airbus oli saanut myytyä superjumboaan erityisesti Emirates-yhtiölle ja sen asiakaskunta oli kyllä vaurasta, mutta muualla kiinostus alkoi hiipua.

Lisäksi kilpailija Boeing oli, toisin kuin Airbus, koko ajan uskonut, että tulevaisuus ei ole enää jättikoneiden vaan taloudellisten, nopeiden, kaksimoottoristen ja uusista materiaaleista tehtyjen suurten koneiden, jotka vievät matkustajat suoraan kotikentältä kohdemaahan. Valtavien omien kehitysvaikeksiensa jälkeen ilmaan nousi 787 Dreamliner.

Maailmantalous tuki Boeingin näkemystä. Eri maiden kakkos- ja välikoon kaupungit kasvoivat 2010-luvulla kaksi kertaa nopeammin kuin jättikaupungit, ja liikennetarve muuttui sen mukaan. Lisäksi öljyn hinta muuttui: vuoden 2014 huipun jälkeen seurasi romahdus, joka sananmukaisesti siivitti sekä halpalentoyhtiöitä että suurempia toimijoita.

Kilpailija omassa yhtiössä

Airbusin superjumbo alkoi näyttää siltä, ettei sillä ole enää uusia markkinoita. Suurkoneet kuljettavat paljon matkustajia ja kapasiteettia ei yksinkertaisesti enää tarvita lisää.

Airbusin superjumboa on mennyt 12 vuoden aikana kaupaksi 234 kappaletta ja 17 vielä tehdään kahden vuoden kuluessa. Boeing on myös lopettamassa 747-mallinsa 50 vuotista uraa, runsaan 1 500 valmistuneen koneen jälkeen ja vain kourallinen enää tehdään tänä vuonna.

Kun Airbusin oma vastaus Boeingille, A350 on ollut menestys ja muukin mallisto myy hyvin, oli A380:n lopettamispäätös oikeastaan itsestäänselvyys.

Taivaalta eivät kummatkaan jätit katoa, sillä ne ovat lentokelpoisia pitkälle 2030-luvulle, sillä varaosahuolto on luvattu pitää yllä.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja