Koronarokotusten saaminen kaikille suomalaisille on kestämässä ennakoitua pidempään.
Hallitus esitteli koronarajoitusten purkamissuunnitelman yhteydessä tavoitteeksi, että työikäisestä väestöstä saadaan rokotetuksi yli puolet kesäkuun aikana.
Koko työikäinen väestö saataisiin rokotetuksi heinä–elokuussa, jolloin ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat olisivat saaneet myös tehosteannoksen.
Kuukautta aiemmin sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoivat yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että Suomeen voitaisiin saada kesäkuun loppuun mennessä jopa lähes seitsemän miljoonaa koronarokoteannosta.
Ministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sanoi tuolloin, että Suomessa olisi lähtökohtaisesti kapasiteetti rokottaa sitä tahtia, kun rokotteita saadaan.
Perjantaina ministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kuitenkin sanoi, ettei Suomella ole ollut virallista rokotustavoitetta.
– Tämä 70 prosentin rokotekattavuus on ollut EU:n yhteinen tavoite, ja se on asetettu kesäkuulle. Eli maakohtaisesti emme ole tätä tavoitetta itse tehneet johtuen siitä, että näitä epävarmuuksia rokotteiden maahan saamisessa on ollut runsaasti ja on valitettavasti edelleen, Varhila sanoi.
Astra Zenecan ongelmat hidasteena
Suomeen saapuvien rokotetoimitusten odotetaan edelleen keskimäärin kasvavan viikko viikolta.
Rokotusten edistämistä kuitenkin vaikeuttaa Astra Zenecan rokotteeseen liittyvä epävarmuus.
– Tällä hetkellä arvioidaan, että 70 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan heinä–elokuun paikkeilla, jos maahamme saatavat rokotusmäärät pitävät paikkaansa ja jos Astra Zenecaa pystytään edes joiltain osin käyttämään.
Suomessa Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämää rokotetta annetaan tällä hetkellä vain 65 vuotta täyttäneille. THL on linjannut, että tätä nuoremmille kyseistä rokotetta ei toistaiseksi anneta varovaisuusperiaatteen vuoksi.
Syynä ovat veritulppatapaukset joillain kyseisen rokotteen saaneilla. 65 vuotta täyttäneillä hyytymisriskiä ei THL:n mukaan ole havaittu.
– Jos ikäraja on melko ylhäällä, silloin se tarkoittaa sitä, että myös rokotekattavuus hidastuu, Varhila sanoi.
Hän huomautti, että vaikka Euroopan lääkevirasto (EMA) on varoittanut mahdollisesta veritulppariskistä, se ei asettanut rokotteen käytölle mitään ikärajaa. Viraston mukaan rokotteen hyödyt ovat sen haittoja suuremmat.
– Korostan sitä, että myyntilupaviranomainen on edelleen todennut, että Astra Zenecaa voi käyttää, toki sillä varaumalla, että pitää arvioida henkilön terveydentila, Varhila sanoi.
Varhila toivoi EU:n puitteissa rokotteelle yhteistä ikärajaa.