Katto pään päällä ja kolme ateriaa päivässä. Elämän perusedellytykset ovat kunnossa Puolasta turvapaikkaa hakeneilla tshetseeneillä, jotka majailevat entisessä armeijan tukikohdassa Lininissä.
Kasarmin ulkopuolella kova todellisuus lyö kuitenkin vastaan. Tulijoiden integroiminen yhteiskuntaan on jäänyt paljolti kansalaisjärjestöjen vastuulle.
– Vastaanottokäytännöt ehkä toimivat, mutta kotouttamisen politiikka on olemassa vain paperilla, sanoo Daniel Brzezinski pakolaislasten kanssa työskentelevästä Praktycy Kultury -järjestöstä.
Puolan valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan pula asunnoista ja työstä sekä muuta Eurooppaa alhaisemmat tuet eivät rohkaise turvapaikanhakijoita jäämään Puolaan.
– Se, ettei minkäänlaista kotouttamispolitiikkaa ole, on itsessään politiikkaa. Luulen, että kyseessä on tietoinen valinta, sanoo Piotor Bystrianin kotouttamisessa auttavasta Ocalenie-säätiöstä.
Puola onkin useimmille turvapaikanhakijoille vain välietappi matkalla toisiin Euroopan maihin.
Mielipiteet muuttuneet nopeasti
Pakolaiskriisi oli näkyvästi esillä Puolan lokakuun vaaleissa, jotka voitti kansallismielinen ja maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuva Laki ja oikeus -puolue.
Vaalia edeltävissä kyselyissä maahanmuuton vastustajien määrä kaksinkertaistui vain puolessa vuodessa. Puoleen johtaja Jaroslaw Kaczynski epäili pakolaisten tuovat maahan tauteja ja "kaikenlaisia loisia".
Marraskuussa Puola puolalaisille -teemalla järjestetty itsenäisyyspäivän mielenosoitus keräsi Varsovaan kymmeniätuhansia osallistujia.