Helsingin käräjillä käsiteltiin maanantaina Hilkka Ahteen irtisanomista Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:stä.
Syytteen mukaan Ahde irtisanottiin vuonna 2012 häntä asiasta kuulematta. Ahde oli aiemmin valittanut aluehallintovirastoon työnantajan käytöksestä.
Syyttäjä hakee työsyrjinnästä rangaistusta AKT:n silloiselle puheenjohtajalle Timo Rädylle. Ahteen mukaan hän ja Räty pystyivät erovaiheessa puhumaan vain välikäsien avulla.
- Hän on loistava manipuloija ja syötti ja juotti tätä (AKT:n) hallitusta ja sai sen toimimaan mielensä mukaan, Ahde sanoi oikeudessa.
Räty kiistää syytteen. Hän ei kertomansa mukaan ottanut kantaa Ahteen asiaan vaan osallistui erottamiseen vain suljetussa lippuäänestyksessä. Hän kertoi törmänneensä erottamisajatukseen vasta samassa kokouksessa.
Ahteen erottamisperusteena oli luottamuspula. Ahteen mukaan hän ei kuitenkaan koskaan saanut kunnollista selitystä erottamiselle.
Jutussa järjestettiin aiemmin tunnustamisoikeudenkäynti, jossa kymmenen hallituksen nykyistä tai silloista jäsentä tuomittiin sakkoihin työsyrjinnästä.
Osat vaihtuivat valtuuston kokouksessa
Ahteen erottaminen peruttiin pian erottamisen jälkeen. Hän kertoi kuitenkin toipuneensa vasta viime kesänä esimerkiksi tapahtumista koituneista muisti- ja keskittymisongelmista. Lisäksi hän ei palannut viestintäpäälliköksi vaan muihin viestinnällisiin tehtäviin.
Ahteen mukaan erottaminen oli valmiiksi junailtu näytelmä eikä Räty ollut siinä osaton.
Räty perusteli oikeudessa toimineensa johdonmukaisesti myös kokouksessa, jossa Ahteen ero peruttiin. Johdettuaan takaisinottokokouksen hän siirtyi suoraan AKT:n valtuuston ylimääräiseen kokoukseen kuulemaan omasta erottamisestaan.
- Päätin, että en siinäkään (Ahteen takaisinotossa) ota kantaa esitykseen julkisesti. Tosin tiesin, että tunnin päästä minut tullaan erottamaan, Räty sanoi.
Rädyn potkuihin johti lopullisesti valtuuston saama tieto hänen rahankäytöstään, joka oli aiheuttanut valtuuston mukaan vahinkoa AKT:lle.
Räty on tuomittu käräjillä ja hovioikeudessa sakkoihin Ahteen työpaikkakiusaamisesta. Hovioikeuden mukaan kiusaaminen ajoittui maaliskuusta 2006 maaliskuuhun 2012. Tuomio tuli työturvallisuusrikoksesta ja henkisestä pahoinpitelystä.