Agenda 2000:teen uusia muutoksia

Komission muutosesityksistä on vuotanut tietoja julkisuuteen jo pitkin alkuvuotta, ja eri maiden edustajat ovat yrittäneet vaikuttaa niihin omien maidensa kannalta myönteisesti.

Muutokset maatalouspolitiikkaan vaikuttavat erityisen pahasti Suomeen ja maatalousministeri Kalevi Hemilä onkin käynyt tiukkoja keskusteluja maatalouskomissaari Franz Fischlerin kanssa Suomen ongelmista.

Esitysten julkaiseminen on kuitenkin vasta alkua pitkälle ja kiivaalle kädenväännölle eri maiden ministerien ja komission kesken. Asiasta käytävien neuvottelujen odotetaan venyvän hyvinkin pitkälle.

Leikataan takuuhintoja

Maatalousohjelman tarkoituksena on leikata maidon, viljan ja naudanlihan takuuhintoja jopa 30 prosenttia. Financial Times -lehden mukaan viljan tuotantokatto on myös tarkoitus poistaa ja tulojen menetykset maanviljelijöille maksettaisiin suorana tulotukena.

Suomea koettelee erityisesti maidon takuuhinnan kaavailtua suurempi lasku. Alunperin takuuhintaa piti laskea 10 prosenttia, mutta muutosesityksessä lasku onkin 15 prosenttia. Suomea se koettelisi runsaan 300 miljoonan markan tappiolla.

Koko uudistuspaketti tuottaisi maatalousministeriön laskujen mukaan Suomelle 860 miljoonan markan tappion. Ministeri Hemilän mukaan komissio ymmärtää kuitenkin Suomen erityisongelmat ja sopu niiden korvauksesta on lähellä.

Rakennerahastot

Maatalousuudistuksen rinnalla komissio haluaa uudistaa myös unionin alue- ja rakennepolitiikkaa. Yhdessä maatalouspolitiikan kanssa ne muodostavat noin 80 prosenttia EU:n budjetista.

Unioni loi vuonna 1988 ns. rakennerahastot tasaamaan eri alueiden välisiä kehityseroja. Rahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto sekä maatalouden tuki- ja ohjausrahasto. Ne saavat varansa suoraan EU:n yhteisestä kassasta.

Nykyisellään yli puolet kaikista EU:n kansalaisista hyötyy tavalla tai toisella alue- ja rakennerahastoista. Komission uudistusesityksessä rahastoista hyötyvien kansalaisten määrää halutaan kuitenkin leikata 35-40 prosenttiin. Lisäksi komissio haluaa vähentää rakenneohjelmia nykyisestä kuudesta kolmeen ja siirtää osan rakennerahastojen tuista syrjään odottamaan tulevia jäsenmaita.

Alueasioista vastaavan komissaarin Monika Wulf-Mathiesin mukaan uudistusten tarkoitus on tehostaa rakennerahastojen toimintaa kohdentamalla ne aiempaa tarkemmin tärkeimmille ongelma-alueille sekä tiukentamalla rahankäytön valvontaa.
(STT)