ville.eklund@mtv.fi
ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, selviää Kelan tilastoista. Samalla lisääntyy huoli lääkkeiden väärinkäytöstä.
Kelan tilastojen mukaan vuodesta 2016 kasvua on ollut erityisesti keskushermostoa stimuloivissa lääkkeissä, kuten deksamfetamiinissa ja lisdeksamfetamiinissa. Myös vanhastaan paljon määrättyä metyylifenidaattia saa yhä useampi.
Osa ADHD-lääkkeistä ei ole keskushermostoa stimuloivia. Tällaisia ovat atomoksetiini ja guanfasiini. Myös niitä käytetään yhä enemmän.
Samaan aikaan piristeinäkin toimivien lääkkeiden käytön yleistyessä maailmalla ollaan huolestuttu lääkkeiden väärinkäytön mahdollisuudesta.
Fimean ylilääkäri Pauliina Ikäheimo uskoo, että väärinkäyttöä esiintyy Suomessakin. Silkan päihtymistarkoituksen lisäksi myös mahdollisia muita väärinäkäyttötapoja on olemassa.
– Viitteitä esimerkiksi opiskelijoiden parissa opintosuoritusten parantamiseksi käytetystä stimulanttien käytöstä on. Myös ruokahalun hillitsijänä käyttö on mahdollista, hän kertoo.
Ikäheimo vahvistaa, että Kelan ja Fimean yhteisessä lääketilastossa käy ilmi, että yksi kulutukseltaan ja myynniltään nopeimmin kasvavia lääkeryhmiä ovat lähinnä ADHD:n hoidossa käytettävät keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet. Kulutus on kasvanut jyrkästi.
Fimea ja Valvira ohjeistivat toissa vuonna apteekkeja ja lääkäreitä ADHD-lääkkeiden määräämisestä.
ADHD-ihmisellä lääkinnällinen annos stimulanttia ei stimuloi vaan rauhoittaa. Hoidolliset annokset ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin päihdeannokset, jotka toimivat päihdyttävästi myös heillä, joilla on ADHD.
Stimulanttien käyttö ADHD:n hoidossa on herättänyt huolta mahdollisesta päihdeongelman synnystä. Päihdelinkin sivuilla kuitenkin sanotaan, että hoito jopa vähentää päihdeongelman riskiä, sillä hoitamaton ADHD altistaa päihdeongelmalle. Tähän viitataan myös Valviran ohjeissa.
Aiemmin mediassa on keskusteltu siitä, onko metyylifenidaatin kaltaisten lääkkeiden määräämistä kehitettävä väärinkäytön estämiseksi, vai onko taustalla enemmänkin kyse siitä, että ihmiset yrittävät itsenäisesti lääkitä oireitaan hankkimalla metyylifenidaattia väärinkäytettäväksi.
Ilmiötä, jossa muut ihmiset käyttävät toisille määrättyjä ADHD-lääkkeitä, on havaittu myös nuorten keskuudessa.
9:05
Duodecimin käypä hoito -suositus ADHD-lääkkeiden väärinkäytön riskistä vuodelta 2016 toteaa, että suomalaisia tutkimuksia stimulanttilääkityksen väärinkäytöstä ei ole.
Valtaosin yhdysvaltalaisaineistoon pohjaavien tietojen perusteella riski väärinkäytölle on kuitenkin pieni, jos aiempaa päihteiden ongelmakäyttöä ei ole. Väärinkäytön taustalla ovat esimerkiksi kokeilunhalu, hyvänolon tunteen haku tai pyrkimys parantaa vireystilaa ja keskittymiskykyä.
Päihdelinkin sivuilla kerrotaan, että esimerkiksi metyylifenidaattia käytetään päihdekäytössä suonensisäisesti, suun kautta sekä nuuskaamalla nenään.
Pitkäaikainen käyttö voi johtaa psyykkiseen riippuvuuteen ja toleranssin kasvuun. Haittavaikutukset riippuvat osaltaan käyttötavasta.
ADHD-lääkkeiden suosio kovassa kasvussa – Espoossa oireisiin puututaan jo neuvolassa.Ville Eklund on MTV Uutisten toimittaja, joka kirjoittaa erityisesti kotimaasta sekä rikos- ja oikeusteemoista. Voit lähettää hänelle juttuvinkkejä sähköpostitse.