Kela lähetti tuhansille lääkäreille paimenkirjeen – koukuttavia kipulääkkeitä määrätään turhan hövelisti

Kärjistetysti kyse on kiireen, potilasmäärän, tietojärjestelmäongelmien, koulutuksen, perinteen ja tiedonpuutteen yhdistelmästä. Sen seurauksena Suomessa on syntynyt tilanne, jossa lääkärit määräävät poikkeuksellisen paljon kipulääkkeitä, joista voi aiheutua riippuvuutta.

Tällaisia lääkkeitä ovat eritoten parasetamolia ja kodeiinia sisältävät yhdistelmävalmisteet, joita käytetään esimerkiksi tapaturmien, leikkausten jälkeen ja syöpäkipujen hoidossa.

Lääkkeenä tehokas, huumeena helvetillinen

– Opioidit, opiaatit ovat kipulääkkeitä, jotka vaikuttavat pääasiassa keskushermostoon.
– Niitä saa vain lääkärin määräyksestä.
– Opioidit ovat tehokkaita sekä pitkäaikaisen että äkillisen kivun hoidossa, kuten leikkausten tai tapaturmien yhteydessä tai syöpäpotilailla.
– Käyttöön liittyy riski muun muassa riippuvuudesta ja väärinkäytöstä.
– Riippuvuus voi nopeimmillaan syntyä jo ensimmäisistä lääkeannoksista.
– Huumausaineena opiaatti aiheuttaa välittömän hyvän olon, jolloin myös kipu ja nälän tunteet häviävät. 
– Suuremmilla annoksilla käyttäjä tuntee olonsa lämpimäksi ja olotila on vuorotellen virkeä ja unelias.
– Vieroitusoireina ovat muun muassa kivut, pahoinvointi, kouristukset ja hikoilu.

Lähteet: Muun muassa päihdelinkin ja Lääkärilehden tiedot sekä asiantuntijahaastattelut.

Kela lähetti aiemmin tänä vuonna paimenkirjeen yli 4 500 lääkärille, jotka olivat määränneet yhdistelmälääkettä uusille potilailleen isoina pakkauksina.

Professori Hannu Kokki Itä-Suomen yliopistosta epäilee, että osa potilaista saa yhdistelmälääkkeen reseptin "pikkaisen kevyesti". Kyse ei ole joka vaivan yleislääkkeestä.

– Jos lääkärit jaksaisivat miettiä, mitä lääkevalmisteet sisältävät, miten ne vaikuttavat ja millaisia ovat vaikuttavien aineiden annokset, uskon, että vihdoin päästäisiin ylettömästä parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmän käytöstä eroon.

STT:n haastattelemat asiantuntijat korostavat, että parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmälääkkeet ovat oikein käytettyinä tarpeellisia ja tehokkaita, mutta niiden määräämisessä tulee olla tarkka. Lääkkeet on yleensä tarkoitettu vain lyhyeksi avuksi.

Sähköinen järjestelmä voi estää lääkeshoppailun

Sähköinen resepti ja Kansallinen Terveysarkisto (Kanta) auttavat lääkäriä näkemään kaikki potilaalle kirjoitetut reseptit. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on estää potilasta pyytämästä monelta lääkäriltä samaa lääkettä. Pahimmillaan potilas saattaa kiertää kymmenillä vastaanotoilla.

Paraskin järjestelmä on hyödyllinen vain, jos se toimii.

– On kiusallista, että aika usein on tilanne, jossa järjestelmä kaatuu, eikä sieltä näekään mitään, valittaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Ylilääkäri Riitta Pöllänenkin Valvirasta on tietoinen käyttökatkoksista ja siitä, että järjestelmän hidastelu haittaa käytännön työskentelyä.

– Ehkä on myös niin, että kiireessä ei ehditä tarkistaa tilannetta tai luotetaan siihen, mitä potilas sanoo.

Kodeiinin ja parasetamolin yhdistelmää määrätään osin myös tavan ja perinteen vuoksi enemmän Suomessa kuin monissa muissa maissa. Ylilääkäri Jari Välimäki Kelasta toteaa, että jo nuorten lääkärien koulutuksessa ehdotetaan näiden lääkkeiden käyttöä, vaikka valinta voisi olla toinenkin. Professori Kokki puolestaan huomauttaa, että lääkkeen määräämistä on lisännyt myös lääketeollisuuden voimakas markkinointi.

Yksi tunnetuista kauppanimistä on Panacod.

Salakavala koukuttaja

Parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmälääke voi koukuttaa äärimmillään jopa yhdestä tabletista.

Kodeiinin kipua lievittävä ominaisuus toimii niin, että se muuttuu elimistössä morfiiniksi. Joillain ihmisillä, noin yhdellä viidestätoista, kodeiini muuttuu morfiiniksi poikkeuksellisen tehokkaasti. Heidän riskinsä riippuvuuteen on suuri. Lääke ei vain vie kipua, vaan lisäksi siitä tulee euforinen, hyvä olo.

Tällöin sen käyttö voi jäädä päälle.

– Siitä voi lähteä liikkeelle salakavala riippuvuus, jos lääkitystä jatketaan liian pitkään, sanoo A-klinikkasäätiön päihdesairaalan ylilääkäri Margareeta Häkkinen.

Lääkäriliiton Halila myöntää, että lääkärikunnan piirissä ei ehkä ole aina ihan ymmärretty näiden lääkkeiden pitkäaikaiskäytön riskejä. 

Lue myös:

    Uusimmat