Terveet popsivat älylääkkeitä kuin karkkia – etenkin näillä aloilla

Niin sanotut älylääkkeet ovat pääsääntöisesti adhd:n, narkolepsian ja Alzheimerin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Niiden vaikuttavat aineet parantavat sairailla ihmisillä keskittymiskykyä tai vähentävät unen tarvetta.

Suurimmalla osalla ei huumeluokitusta

– Niin sanottujen älylääkkeiden joukko on iso ja niiden asema lainsäädännön silmissä vaihtelee Suomessa.

– Esimerkiksi pirasetaami ja modafiniili ovat lääkkeitä, metyylifenidaatti ja sen johdannaiset taas huumausaineita.

– Huumausaineiksi luokiteltuja aineita valvotaan kuten muitakin huumeita.

– Jotkin älylääkkeet on luokiteltu kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi. Niiden valvonta on lievempää.

– Psykoaktiivisten aineiden käyttö ja hallussapito ei ole kiellettyä, mutta esimerkiksi maa­han­tuon­ti ja myyn­ti on. Rangaistus on sakko tai enintään yksi vuosi vankeutta.

– Suomessa ensimmäisiä viitteitä älylääkekäytöstä oli jo 1990-luvun puolella IT-kuplan aikaan.

– Yhdysvaltalaisopiskelijoista 5–15 prosenttia on käyttänyt älylääkkeitä, arvioi brittiläinen Independent Scientific Committee on Drugs -tutkimuskeskus (ISCD).

– ISCD:n tutkimusartikkelissa neljä prosenttia belgialaisopiskelijoista kertoi käyttäneensä adhd-lääkkeitä yliopiston kokeiden aikana.

(STT)

Lähteet: STM, A-klinikka, Nuorisotutkimusseura, Independent Scientific Committee on Drugs (ISCD)

Terveiden ihmisten lääkkeiden käytön taustalla on uskomus siitä, että jos lääke auttaa sairauden hoidossa, sillä on samanlaisia vaikutuksia myös terveellä, kertoo neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Riskejä ei tutkittu terveillä

A-klinikan johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan älylääkkeiden käyttö näkyy Suomessa monella eri alalla. Käyttöä on ollut esimerkiksi terveydenhuollossa ja tietotyöläisten keskuudessa sekä yliopisto-opiskelijoilla.

– Niillä yritetään selvitä 12 tunnin työpäivistä ja muista paineista, Simojoki sanoo.

Simojoen mukaan älylääkkeiden vaikutukset ovat ristiriitaisia. Vaikka osa kokee saavansa niistä hyötyä, niin usein lääkkeet itse asiassa haittaavat keskittymistä. Käytön riskit ovat joka tapauksessa suuret.

– Kukaan ei voi tietää, mitkä ovat omat alttiudet tai miten oma hermojärjestelmä toimii.

Esimerkiksi adhd-lääkkeiden kohdalla haitat ovat samantyyppisiä kuin amfetamiinilla. Lääke voi lisäksi aiheuttaa riippuvuutta, unettomuutta ja ahdistuneisuutta.

– Välittäjäaineisiin vaikuttava lääke tyhjentää aivojen serotoniinivarastot, mikä taas voi johtaa lopetettaessa masentuneisuuteen.

STM:n Kotovirta huomauttaa, että lääkkeiden vaikutusta tai riskejä ei ole juuri tutkittu terveillä ihmisillä. Hänen mielestään lääkkeillä on lähinnä lumevaikutus.

– Jos jokin älylääke olisi oikeasti löydetty, niin sellaista myytäisiin meille apteekissa isoon hintaan.

Adhd-lääke laajasti väärinkäytetty

Älylääkkeiden maahantuonnista on tullin tilastojen mukaan ollut viitteitä vuodesta 2002 asti. Silloin takavarikoitavia aineita oli 20, nyt yli 50.

Esimerkiksi adhd:n hoidossa hyödynnettävää metyylifenidaattia käytetään keskusrikospoliisin luokittelun mukaan laajalti väärin. Ainetta kuitenkin näkyy tullissa melko vähän, sillä sitä myyvät eteenpäin ihmiset, jotka saavat sitä reseptillä, arvioi Janne Rintatalo keskusrikospoliisin rikosteknisestä laboratoriosta.

Metyylifenidaatista tehtiin viime vuonna tullissa kahdeksan takavarikkoa, kun kaikkiaan älylääkkeistä niitä oli 67.

Tullin mukaan älylääkkeitä tilataan Suomeen lähinnä Yhdysvalloista ja Britanniasta. Yksi yleisimmistä tullissa näkyvistä lääkeaineista on pirasetaami joka on tarkoitettu hermostoperäisten sairauksien hoitoon.