Tulli takavarikoi viime vuonna kymmeniätuhansia älylääkekapseleita. Havainnot älylääkkeistä kaksinkertaistuivat Tullin tarkastuksissa vuodesta 2014. Tänä vuonna älylääkkeiden tuonti on ollut viime vuoden luokkaa.
Niin sanotut älylääkkeet ovat pääsääntöisesti adhd:n, narkolepsian ja Alzheimerin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Niiden vaikuttavat aineet parantavat sairailla ihmisillä keskittymiskykyä tai vähentävät unen tarvetta.
Suurimmalla osalla ei huumeluokitusta
– Niin sanottujen älylääkkeiden joukko on iso ja niiden asema lainsäädännön silmissä vaihtelee Suomessa.
– Esimerkiksi pirasetaami ja modafiniili ovat lääkkeitä, metyylifenidaatti ja sen johdannaiset taas huumausaineita.
– Huumausaineiksi luokiteltuja aineita valvotaan kuten muitakin huumeita.
– Jotkin älylääkkeet on luokiteltu kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi. Niiden valvonta on lievempää.
– Psykoaktiivisten aineiden käyttö ja hallussapito ei ole kiellettyä, mutta esimerkiksi maahantuonti ja myynti on. Rangaistus on sakko tai enintään yksi vuosi vankeutta.
– Suomessa ensimmäisiä viitteitä älylääkekäytöstä oli jo 1990-luvun puolella IT-kuplan aikaan.
– Yhdysvaltalaisopiskelijoista 5–15 prosenttia on käyttänyt älylääkkeitä, arvioi brittiläinen Independent Scientific Committee on Drugs -tutkimuskeskus (ISCD).
– ISCD:n tutkimusartikkelissa neljä prosenttia belgialaisopiskelijoista kertoi käyttäneensä adhd-lääkkeitä yliopiston kokeiden aikana.
(STT)
Lähteet: STM, A-klinikka, Nuorisotutkimusseura, Independent Scientific Committee on Drugs (ISCD)
Terveiden ihmisten lääkkeiden käytön taustalla on uskomus siitä, että jos lääke auttaa sairauden hoidossa, sillä on samanlaisia vaikutuksia myös terveellä, kertoo neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).