Monet radikalisoituneet ovat nuoria, yleensä miehiä. Nyt jihadismi vetää joitakin kuin magneetti niin Irakissa, Syyriassa, kuin Somaliassa.
Kirkon ulkomaanavun johtaja Aaro Rytkönen muistutti SuomiAreena-tapahtumassa, että esimerkiksi kehitysyhteistyössä unohdetaan tietty väestönosa kaikkien haitaksi.
- Kehitysyhteistyössä joskus unohtuu nuorten miesten rooli, koska nuoret miehet voivat saada vahinkoa aikaan ja siihen pitää puuttua.
Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed on huolissaan myös siitä, että naisten määrä jihadistien joukossa kasvaa.
Suomen somaliyhteisölle radikalisoituminen on melko uusi asia, Saido kertoo.
- Suurin osa vastustaa sitä, mutta siitä ehkä pelätään keskustella negatiivisen leimautumisen pelossa.
Saidon mukaan ääriliikkeisiin ja -ideologioihin siirtyneitä ihmisiä ei pidä eristää. Osalla heistä ei ehkä ole tietoa, mihin ovat lähdössä tai heillä ei ole keinoja irtautua toiminnasta.
- Pitää osata käydä dialogia eri yhteisöjen kanssa. Kyse on meidän nuorista, eikä vain islamista vaan myös äärioikeistosta. On puhuttava heidän kanssaan eikä vaan syrjiä.
Mohamed ei halua liioitella, mutta ei myöskään vähätellä radikalismin uhkaa Suomelle. Hän ja Rytkönen korostavat luottamuksen luomisen ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä, myös täällä Pohjolassa.
- Pahoin pelkään, että jos mitään ei tehdä, niin 5-10 vuoden päästä Suomessa on paljon pahempi uhka ääriliikkeistä, Rytkönen arvioi.
Molemmat kehuvat suomalaisten viranomaisten ponnisteluja epäluulojen ja väärinymmärrysten välttämiseksi eri väestöryhmien välillä. Molemmin puolin on kuitenkin vielä tekemistä.
- Viranomaisten on ymmärrettävä, mistä oloista maahanmuuttajat tulevat ja maahanmuuttajien on ymmärrettävä, että säännöillä on merkitys.
Suomi ei voi myöskään sulkeutua ulkomaailmalta, vaikka kuinka haluaisi.
Nykyteknologia ja sosiaalinen media edesauttavat radikalisoitumista, sanoo Rytkönen.
- Some on erittäin hyvä rekrytointiväline. Ei Suomessa olla suuren maailman tapahtumien ulkopuolella, on kyseessä sitten Syyria, Somalia tai Irak.