Yhteiskunnalla rooli radikalisoitumisen estämisessä – "Nuorille mahdollisuuksia toimia"

Ranskassa Pariisin iskuista on epäilty nyt radikalisoituneita nuoria, jotka ovat liittyneet terroristijärjestö Isisiksen riveihin. Osa tekijöistä on ollut kotoisin Ranskasta, osa Belgiasta.

– Se mitä meidän suomalaisina täytyy oppia, on katsoa mitä muualla on tehty näissä tilanteissa, Rytkönen nostaa esille Huomenta Suomessa.

– Belgiassa on eristetty näitä yhteisöjä ja heidät on koettu uhkana silloin, kun he olisivat halunneet auttaa. Suomi on maa, jossa on lähdetty ennaltaehkäisemään näitä ongelmia, ennen kuin mitään on tapahtunut.

Sisäministeriö julkaisi keväällä väkivaltaisesta ekstremismin ennaltaehkäisystä raportin. Rytkönen muistuttaa, että raportissa puhuttiin monista väkivaltaisen ekstremismin muodoista ja ääriajatteluista, eikä hän sen takia nostaisi yhtä ryhmää esille.

– Tässä ei puhuttu pelkästään uskontopohjaisesta, vaan myös äärioikeistosta ja  äärivasemmistosta. Meillä on ollut koulusurmia, jotka ovat tragedioita itsessään, ja missä on myös ääriajattelua mukana.

Rytkösen mukaan Kirkon Ulkomaanavussa on huomattu, että nuorten mukaan ottaminen yhteiskuntaan on olennaista kaikissa tapauksissa.

–  Nuorille pitää tarjota mahdollisuuksia toimia. Puhutaan tavallisista suomalaisista nuorista, mutta pitää miettiä myös, miten voimme integroida turvapaikanhakijat mahdollisimman nopeasti. Miten pystymme tarjoamaan heille mahdollisuuden olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

Rytkösen mukaan Suomessa pitäisi olla varovainen siinä, ettei lietsota pelkoa.

– Meillä on hyviä kokemuksia Yhdysvalloista siinä, että terrori-iskujen jälkeen uskontokunnat yhdessä lähtivät tuomitsemaan iskut. Se, että muslimit tuomitsevat iskut on äärimmäisen tärkeää, mutta se myös, että kristilliset kirkkokunnat ja muut uskontokunnat, tuomitsevat sen samalla tavalla. Kaikki sanovat sen, että tässä ei ole kysymys islamin uskosta, vaan tässä on kysymys terrorismista.

Suomessa järjestettiin eilen Helsingissä ja Turussa rauhanmarsseja, joihin osallistuivat useat eri uskontokunnat. Helsingissä marssivat ihmisiä Helsingin evankelis-luterilaisista seurakunnista, sunni- ja shiiayhteisöistä, juutalaisesta seurakunnasta, ortodoksisesta sekä katolisesta kirkosta.