Turkissa pidetään sunnuntaina kansanäänestys, jossa äänestäjät päättävät maan presidentin valtaoikeuksista. Vastakkain on nykyinen parlamentaarinen demokratia ja ehdotettu presidenttivaltainen järjestelmä.
Jos presidentti Recep Tayyip Erdoganin ehdotus perustuslain muutoksista menee läpi, Turkin poliittinen järjestelmä muuttuu perinpohjaisesti.
Tuoreiden mielipidemittausten mukaan presidenttivaltaista järjestelmää suosivat olisivat saamassa pienen enemmistön äänistä. Tosin mittauksiin on Turkissa perinteisesti suhtauduttu varoen. Kesän vallankaappausyrityksen jälkeen mielipidemittauksissa presidenttivaltaista järjestelmää kannatti noin kaksi kolmasosaa turkkilaisista.
Erdogan jakaa kansaa
Nykyinen presidentti Recep Tayyip Erdogan jakaa hyvin vahvasti turkkilaisia. Toiset pitävät häntä sankarina, toiset konnana.
– Viimeisten 15 vuoden aikana Erdogan on saavuttanut kaiken, jota aiemmin on pidetty mahdottomana oli kyse sitten silloista, tunneleista, teistä tai lentokentistä, 65-vuotias Ergin Kulunk kertoi uutistoimisto Reutersille.
– Päällikön suurin saavutus on se, että hän koskettaa ihmisiä. Näin hänet vähän aikaa sitten joukkokokouksessa ja hän kätteli tuhatta ihmistä. Hän ei tee niin politiikan vuoksi, vaan se tulee hänen sydämestään.
Erdoganin vastustajille presidentti edustaa nyky-Turkin perustajan Kemal Atatürkin perinnön tuhoamista.
– Hän yrittää tuhota tasavaltamme ja Atatürkin perinnön, 61-vuotias Nurten Kayacan sanoi.
– Jos kyllä-äänet voittavat, me joudumme kaaokseen. Erdoganista tulee puolen kansan presidentti.
Muutos voi poistaa pääministerin viran
Tähän asti Turkin presidentin virka on ollut seremoniallinen eli maassa on ollut perinteinen parlamentaarinen demokratia, jossa hallitusta on johtanut pääministeri. Hallituksella on täytynyt olla parlamentin enemmistön luottamus.
Jos kyllä-äänet voittavat, Turkki siirtyy presidenttivaltaiseen järjestelmään. Presidentti saisi tuolloin merkittävästi lisää valtaa. Tässä lyhyt luettelo merkittävimmistä muutoksista:
Pääministerin virka lopetetaan. Presidentti nimittää hallituksen ja varapresidentit.
Presidentti voi tehdä asetuksia, joilla muodostetaan ja hallitaan ministeriöitä sekä nimittää ja erottaa merkittävimpiä virkamiehiä ilman parlamentin hyväksyntää.
Presidentti voi julistaa hätätilan eikä enää tarvitsisi tähän hallituksen hyväksyntää.
Presidentti voi päättää budjetista ilman parlamentin yhteistyötä.
Presidentti voi erillisen valtiollisen instituution kanssa valvoa erilaisia toimijoita. Tämä perustuslain muutos antaa presidentille suorat valtaoikeudet muun muassa asevoimiin.
Korkeimman oikeuslaitoksen jäsenten määrä putoaa 22:sta 13:een. Presidentti nimittää jäsenistä neljä ja parlamentti seitsemän. Oikeusministeri ja hänen alivaltiosihteerinsä ovat jäseniä automaattisesti.
Perustuslaillinen tuomioistuin ratkaisee presidenttiin kohdistuneet syytökset kahden kolmasosan enemmistöllä. Itse tuomioistuimen 15 jäsenestä presidentti nimittää 12 ja parlamentti kolme.
Presidentti voi hajottaa hallituksen. Tämän seurauksena maassa pitää järjestää myös uudet presidentinvaalit.
Presidentti saa olla virassaan kaksi viiden vuoden virkakautta. Jos kuitenkin presidentin toisella virkakaudella parlamentti päättää ennenaikaisista vaaleista, istuva presidentti voi pyrkiä kolmannelle kaudelle.
1:42
1:22
