Turkissa kansanäänestykseen valmistautuva 85-vuotias leskirouva Fatma kertoo nähneensä maassa monenlaisia vaiheita.
– Olen kokenut kolme sotilasvallankaappausta ja paljon muuta. Koskaan aikaisemmin ei vastapuolen lyttääminen ole ollut tällaista, päivittelee istanbulilaisrouva STT:lle.
Turkkilaiset äänestävät ensi sunnuntaina historiallisesta perustuslakimuutoksesta. Se laajentaisi presidentin valtaoikeuksia ja kaventaisi parlamentin valtuuksia valvoa presidenttiä, varapresidenttiä ja ministereitä. Perustuslakiasioita arvioiva Euroopan neuvoston asiantuntijaelin katsoo, että lakimuutos keskittäisi valtaa liiaksi presidentille.
Kampanjointi erityisesti muutoksen puolesta on ollut kiihkeää. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on kutsunut uudistusta vastustavia vallankaappausta yrittäneiden tukijoiksi. Pääministeri Binali Yildirim kampanjoi myös uudistuksen puolesta, vaikka se toteutuessaan lakkauttaisi pääministerin viran.
Mittelö laajentamista vastustavien ja sitä puolustavien välillä näyttää mielipidemittausten mukaan tiukalta. Avrasya-tutkimuslaitoksen mukaan ei-äänet olisivat voittamassa 53 prosentilla ja kyllä-äänet saamassa 47 prosentin tuen.
Gezici-tutkimuslaitoksen mukaan tulos riippuu kuitenkin epävarmojen äänestäjien ratkaisuista. Heidän osuutensa äänestäjistä on 17 prosentin luokkaa.
– Ei-äänet voittavat vain, jos äänestysprosentti nousee, sanoi yrityksen johtaja Murat Gezici Gazete Duvar -nettijulkaisulle.
Poliittisia keskusteluja vältellään
Vastakkainasettelun kärjistymisestä Istanbulissa viestii se, ettei toimittajalle juurikaan haluta kertoa mielipidettä uudistuksesta. Yleensä toisilleen tuntemattomatkin käyvät poliittisia keskusteluja. Monet kommentoivat vain sillä ehdolla, ettei heidän henkilöllisyytensä paljastu.
– Ihmiset eivät käsitä, kuinka perustavanlaatuisesta asiasta ollaan menossa uurnille, sanoo istanbulilainen taksinkuljettaja.
Yksityisessä yliopistossa opiskeleva nuori turkkilaisnainen kertoo, että opiskelijat keskustelevat kansanäänestyksestä vilkkaasti.
– Monet luokkani pojat sanovat äänestävänsä kyllä, mutta he eivät kysyttäessä osaa vastata, mitä he puoltavat. Äänestän itse ei, sillä kyse on meidän kaikkien tulevaisuudesta.
Presidentti johtaisi myös hallitusta
Osa perustuslakiuudistuksen 18 muutoksesta tulisi voimaan heti. Presidentti saisi enemmän valtaa tuomareiden ja syyttäjien nimityksissä. Hän voisi myös olla oman puolueensa jäsen.
Loput muutokset tulisivat voimaan vuoden 2019 presidentin- ja parlamenttivaalien jälkeen. Presidentistä tulisi sekä valtionpäämies että hallituksen johtaja, joka muun muassa nimittäisi varapresidentin ja ministerit sekä määräisi valtion budjetista.
Presidentti voisi hajottaa parlamentin ja ilmoittaa uusista vaaleista. Parlamentti ei voisi enää antaa hallitukselle epäluottamuslausetta.
"Sujuvoittaisi päätöksentekoa"
Presidentin valtaa lisäävää muutosta kannattavat valtapuolue AKP:n äänestäjät. Noin kolmannes kansallismielisen MHP-puolueen kannattajista puoltaa uudistusta. Kannattajien mielestä uudistus sujuvoittaisi päätöksentekoa ja auttaisi terrorisminvastaisessa taistelussa.
Tasavaltalainen oppositiopuolue CHP vastustaa uudistusta ja pitää vallan keskittämistä yhdelle vastuuttomana ja vaarallisena. Kurdipuolue HDP:n kannattajista vain kolme prosenttia tukee muutosta.