Vaikka 1990-luvun lamasta on kulunut vuosikymmeniä, se on silti jättänyt pysyvän jäljen suomalaisiin. 90-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jonka seuraukset ovat yhä läsnä.
Maaliskuun 29. päivä julkaistu kirja Perintämies ei soita kahdesti – 1990-luvun lama Suomessa avaa 1990-luvun laman vaikutuksia riipivästi.
Kirjan kirjoittanut J. K. Tamminen kertoo myös omasta suhteestaan lamaan, ja sen erinäisistä vaikutuksista omaan elämäänsä.
Tammisen kirja sai alkunsa jo vuonna 1996, kun hän oli muutamaa vuotta aikaisemmin menettänyt omaisuutensa ja sen myötä kotinsa 90-luvun laman aikana. Hänessä heräsi halu selvittää, mitä tapahtui suomalaisessa talouselämässä 1980-luvun noususta 1990-luvun alun syöksyyn.
Tamminen maalaa synkät ääriviivat kertoessaan myös laman aikoihin päättyneestä parisuhteestaan sekä itsemurhayrityksestä teollisuushallissa.
Kultainen kasari ja kulutusjuhlan aikakausi
Suomessa elettiin 1980-luvulla nousukautta.
Työttömyys oli vähäistä, ja Suomen kansantalous kasvoi nopeasti. Suomalaisen elämä oli vesisänkyä, olkatoppauksia, kotivideoita, mikroaaltouunia ja merkkivaatetta.
Elettiin kultaista vuosikymmentä, jota on kuvattu hyvinvoinnin ja kasvun ajaksi. 1980-luvun historiakuvaa leimaa kriisittömyys, ja ihan tavalliset kansalaiset kokeilivat siipiään osakemarkkinoilla.
Ilmassa oli kulutusjuhlan tuntua ja taustalla kuin varkain talous ylikuumeni. Alkuna sille oli hiljattainen vakuuksien arvon nousu, joka mahdollisti yhä uusien luottojen myöntämisen ja nostamisen.
