Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kaavailemat tullit voivat olla joillekin valtioille viimeinen pisara, joka romahduttaa koko talouden.
Donald Trump ilmoitti huhtikuun alussa asettavansa tuontitulleja lähes kaikille maailman maille.
Osa tulleista oli varsin järeitä, kuten Vietnamille asetettu 46 prosentin tulli.
Maailman maat saivat ainakin hetkeksi hengähtää pahimpien vaikutusten edessä, sillä Trump otti tulleissa taka-askeleen rajun kritiikin jälkeen.
Trump ilmoitti viime viikolla, että kaikkien niiden maiden lisätullit, jotka eivät ole ryhtyneet vastatoimiin Yhdysvaltoja vastaan jäädytetään 90 päiväksi. Trumpin omassa Truth Social -somepalvelussaan julkaiseman viestin mukaan näiden maiden tavaran maahantuojat maksavat 90 päivän ajan 10 prosentin tulleja.
Sitä vastoin Kiinan tulleja nostettiin jopa 125 prosenttiin.
Lue myös: Trumpilta jälleen yllätyspäätös: Lätkäisi Kiinalle 125 prosentin jättitullit, muille maille 90 päivän tauko
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on sanonut olevansa huolissaan kauppasodan vaikutuksista erityisesti kehitysmaille.
Myös suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtajan Ilmari Nalbantoglun mukaan tullien vaikutus kehitysmaiden talouteen on merkittävä, jos ne toteutuvat täysmääräisinä. Monessa kehittyvistä maista iso osa bruttokansantuotteesta koostuu Yhdysvaltain-viennistä.
– Tämä tulee eriarvoistamaan toisaalta kehittyviä maita keskenään, toisaalta vahvistamaan eriarvoistumista maiden sisällä, Nalbantoglu arvioi MTV Uutisille.
Toisaalta jatkossa esimerkiksi Afrikan sisäinen ja Afrikan ja Kaakkois-Aasian välinen kauppa tulee olemaan entistä tärkeämpää.
– Lisäksi Kiinan asema tulee korostumaan. Itse toivon, että myös Euroopan asema korostuu, Nalbantoglu totesi.
Lue myös: Kolme suomalaista sijoitusgurua kertoo, mitä ei ainakaan kannata tehdä nyt: "Varmin tapa tuhota omaisuuttaan"
Pienipalkkaisimmat kärsivät
Tullit vaikuttavat Nalbantoglun mukaan kehittyviin maihin voimakkaasti siksi, että niissä tehdään paljon pienipalkkaista työtä esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa ja autoteollisuudessa, joita Trump haluaa saada takaisin Yhdysvaltoihin.
Nalbantoglun mukaan esimerkiksi afrikkalaiselle Lesotholle kaavailtu 50 prosentin tulli tulisi vaikuttamaan ainakin maan timanttiteollisuuteen ja Lewis-farkkujen vientiin Yhdysvaltoihin.
Lesotholla taas ei ole mahdollisuuksia rokottaa Yhdysvaltoja takaisin.
– Tilanne perustuu kauppataseeseen. Jos maan vienti on korkea suhteessa tuontiin Yhdysvalloista ja tuonti Yhdysvalloista vähäistä, tulli on korkea, Nalbantoglu selvittää.
Lue myös: Tullimyrsky iskee myös suomalaisiin eläkevakuutusyhtiöihin
Kehitysyhteistyötä supistetaan
Tilannetta pahentaa se, että köyhien maiden mahdollisuus saada apua esimerkiksi kehitysyhteistyöstä on muuttumassa yhä heikommaksi, koska monet länsimaat – USA mukaan lukien – leikkaavat apuaan tällä hetkellä.
Jos tullit aiheuttavat lisäksi maailmanlaajuisen laman, kehittyvät maat kärsivät entistä enemmän.
– Silloin voidaan pahimmassa tapauksessa ajatella, että osa niistä luisuu takaisin köyhyyden tilaan. Paikallisesti jopa kokonaiset yhteisöt voivat olla hyvin heikossa asemassa, jos yhteisö on rakentunut vaikkapa tekstiilitehtaan ympärille, Nalbantoglu sanoo.
– Tällä on myös sukupuolittuneita vaikutuksia. Vaikkapa tekstiiliteollisuudessa työskentelee paljon naisia, jotka ovat matalapalkkatason työntekijäitä. Jos he menettävät työpaikkansa, työllistyminen ei välttämättä ole kovin helppoa.
Lisäksi pakolaisuus länsimaihin saattaa lisääntyä kehitysyhteistyön vähenemisen, mahdollisen laman ja tullien seurauksena.
– Samaan aikaan tiedämme, että isot maailmaa riivaavat muutokset, kuten luontokato ja ilmastonmuutos, aiheuttavat paikallisia kriisejä.