Mainos

71-vuotta naimisissa olleet Helmi ja Stig pääsivät viime hetkikseen yhteen vuosien pakkoeron jälkeen – Ikäihmisten oikeus asua yhdessä loppuun saakka ei toteudu läheskään aina

1:41

Vuonna 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki muistetaan monista asioista, mutta yksi tärkeä pykälä on mennyt ohi niin päättäjiltä, ikäihmisiltä kuin heidän omaisiltaankin. Laki nimittäin määrittelee, että aviopuolisoilla, avopuolisioilla tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä ikäihmisillä on oikeus saada asua yhdessä loppuun saakka.

– Eikä tähän saa vaikuttaa ikäihmisten erilainen palvelun tarve, huomauttaa ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvirasta. 

Uusitalo kertoo, että lailla haluttiin nimenomaan turvata yhdessä elämisen tilanne silloinkin, kun toinen sairastuu ja joutuu hoitolaitokseen. Kanteluita pariskuntien erottamisesta eri hoivakoteihin tai laitoksiin oli käsitelty varsin paljon ja tälle haluttiin laittaa piste.

– Laki on varsin yksiselitteinen. Iäkkäille avo- ja aviopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Mikä se paikka on, sitä ei määritellä, mutta se mahdollisuus on järjestettävä, korostaa Uusitalo.

Helmi ja Stig käynnistivät keskustelun

Viime viikolla Suomessa on puhuttanut Helmin ja Stigin, 93, kohtalo, josta kerrottiin MTV Uutisissa.

Pariskunta joutui olemaan eri hoivakodeissa monta vuotta, ennen kuin poikkeusluvat mahdollistivat samaan huoneeseen pääsyn. Pian yhteen pääsemisen jälkeen Stig menehtyi.

– Tässä ei tarvita poikkeuslupia, sillä laissa ei määritellä mitään neliömääriä per asukas. Tietenkin palveluntuottajan ja -järjestäjän on huolehdittava siitä, että tilaa on riittävästi, jotta kahden ihmisen asuminen on mielekästä, sanoo Uusitalo.

Ongelmana lain tulkinta

Neliömääriä ei ole määritelty siksikään, että asukkaiden tilan tarve riippuu terveydentilasta.

Jos asukkaat ovat muistisairaita, heikkoja vuodepotilaita, jotka eivät liiku enää juurikaan, tilan tarve on pienempi kuin itsellisesti liikkuvien asukkaiden.

– Ongelmana on juuri tämä tulkinta. Nyt lakiin on jäänyt tulkinnanvaraa ja kunnissa katsotaan herkästi, että tilat ovat liian pienet kahdelle ihmiselle, sanoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Roy Sabel Soite Keski-Pohjanmaasta.

Hän sanoo Helmin ja Stigin tarinan puhuttaneen omaisia, päättäjiä ja ikäihmisiä kovasti tällä viikolla.

– On tullut paljon yhteydenottoja, joissa suru erillään olosta ja yhdessä asumisen vaikeudesta ovat nousseet esiin. Minusta nyt asiasta pitäisi viimeistään puhua, sanoo Sabel.

Syynä rahapula?

Valvirassa ei osata ottaa kantaa siihen, miksi kunnissa ei kovin hanakasti sijoiteta pariskuntia samaan hoivakotiin tai huoneeseen.

Syitä saattavat olla tilojen puute, tiedon puute, rahan puute tai erilaiset tarpeet. Tavallisimmin ikäihmisen hoivan tarve määritellään yksilökohtaisesti, siten myös sopiva hoivapaikka.

Pitkään sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja istunut Sabel uskoo rahan puutteen olevan kunnissa iso tärkeä tekijä: kaksi asukasta tehostetussa yksikössä maksaa enemmän kuin yksi asukas.

– Olen niin pitkään seurannut sitä, mihin resursseja kunnissa riittää ja mihin ei, että uskon tästä löytyvän yhden syyn, sanoo Sabel.

Hän sanoo myös tiedonpuutteen vaikuttavan.

– Luulen, että päättäjilläkään ei ole tästä asiasta tietoa. Ne, joilla on tietoa ollut, eivät ole sitä laajasti levittäneet, arvioi Sabel.

"Kaksi on kaksi"

Lepolan palvelukodissa Lohtajalla on perjantaiaamuna asukkaita päivähuoneessa ja omissa huoneissaan. Osa keskustelee keskenään, osa viihtyy yksin, omissa oloissaan.

Kälviäläinen Pentti Ryti on jälleen intervallihoidossa eli väliaikaisessa hoidossa Lepolassa, vaimo on kotona.

– Kyllähän se olisi mukava olla yhdessä, mutta aina se ei onnistu, kertoo Pentti.

Ahto Perander on hänkin tietoinen vellovasta keskustelusta. Hän pitää lyhyen mutta tomeran luennon aiheesta.

– Yksi on yksi ja kaksi on kaksi. Tämä on aivan yksinkertainen asia. Me ihmiset temppuilemme ja teemme kaikkia pikkulakeja ja isoja lakeja ja luulemme että me olemme hirveän viisaita. Mutta, elämä on semmoinen näyttävä laki. Eli kaksi on kaksi, ei yksi, filosofoi Perander.

Vanhusneuvoston puheenjohtaja rohkaisee ikäihmisiä ja omaisia tarttumaan lain suomaan mahdollisuuteen.

– Omaisilla on laki takanaan ja varsin selkeä ja selvä sellainen. Siellä ei ole neliömäärärajoituksia eikä mitään muutakaan, korostaa Sabel. 

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.