620 euron maksua eläinten auttamisesta kohtuullistetaan "murto-osaan" – hoitoloiden toiminnan jatko oli uhattuna

Maksun taustalla on 1. tammikuuta voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki. Sen myötä muu kuin ensiapuluontoinen hoito muuttui ilmoituksenvaraiseksi.

Luonnonvaraisten eläinten hoitoloiden tulee vastaisuudessa ilmoittaa toiminnastaan aluehallintovirastolle. Ilmoituksen käsittelystä on säädetty 620 euron maksu.

Valtioneuvoston asetuksessa säädetty maksu on kertaluonteinen.

Lue myös: SEY järkyttyi: Vapaaehtoisille lätkäistään 620 euron maksu eläinten auttamisesta – "Täysin kohtuuton"

SEY: Hoitoverkosto uhkasi romuttua

Muun muassa SEY Suomen eläinsuojelu on kannattanut ilmoituksenvaraisuutta, koska se tuo hoitolat ja niiden hoitamat eläinlajit valvonnan piiriin.

Eläinsuojelutoimijoille tuli SEYn mukaan kuitenkin yllätyksenä ilmoitusmaksun suuruus.

Maksu on huomattavasti isompi kuin muut lain myötä voimaan tulleet ilmoitusmaksut. Esimerkiksi laajamittaisesta seura- ja harrastuseläinten pidosta ilmoittavilta peritään 85 euron korvaus.

– Vapaaehtoistoimijat hoitavat valtiolle kuuluvia eläimiä omalla kustannuksellaan ja omalla ajallaan. Nyt hoitoverkosto uhkaa romuttua hoitajille langetetun maksun seurauksena, SEY totesi tiedotteessaan viikonloppuna.

Lue myös: Tässä ovat vuoden 2023 kohauttavimmat eläintapaukset – MTV:n koosteen huikeimpia sankareita ovat villieläimet

Huoli on kuultu

Nyt eläinten kanssa työskentelevien ihmisten huoli on kuultu ja valtioneuvosto alentaa maksua.

Ilmoituksen käsittelyn edellyttämää viranomaistyön määrää ja kustannuksia on arvioitu uudelleen, kertoo lainsäädäntöneuvos Elina Isoksela MTV Uutisille.

Muutos viedään Isokselan mukaan valtioneuvostoon mahdollisesti jo ensi viikolla.

– Maksun oli tarkoitus kattaa aluehallintoviranomaisten ilmoitusten vastaanottamisesta koituvat kustannukset. Työhön ei kuitenkaan ole mennyt niin paljon aikaa kuin oli ennakkoon arvioitu, Isoksela taustoittaa sitä, miten maksua pystyttiin pienentämään.

– Maksu tulee olemaan murto-osan nyt voimassa olevasta. Ilmoittajien yhdenvertaisuuden vuoksi sitä sovelletaan kaikkiin jo tehtyihin ja käsiteltyihin ilmoituksiin.

Uhkana oli, että ilmoituksia ei tule ollenkaan

Isokela sanoo ymmärtävänsä eläinsuojelutoimijoiden huolen asiassa.

– Olisi ollut harmillista, jos maksu olisi johtanut eläinten hyvinvoinnista annetun lain vastaiseen tarkoitukseen, hän toteaa.

– Uhkana oli, että (liian ison maksun takia) ilmoituksia ei saada ollenkaan. Toisaalta sidosryhmät eli hoitoloiden ylläpitäjät ja niissä vapaaehtoisina työskentelevät toivat esiin, että moni harkitsi hoitolatoiminnan lopettamista (maksun takia).

Lue myös: Ihmisten syöttämä laulujoutsen etsii sisäistä villieläintään eläinhoitolassa – "Toivon, että tämä toinen kertoisi, että kannattaa pelätä ihmisiä"

Työmäärää seurataan

Isokselan mukaan jatkossa seurataan kokemuksen kertymisen myötä sitä, miten paljon työaikaa ilmoitusten käsittelyyn kuluu.

– Täytyy toivoa, että ilmoittajat myös kattavasti ilmoittavat asioista, että ei jouduta tekemään esimerkiksi täydennyspyyntöjä, jolloin työaikaa palaa enemmän ja kustannukset kasvavat.

Suomessa ei ole tällä hetkellä tarkkaa ja virallista tietoa siitä, miten paljon luonnonvaraisia eläimiä hoitavia hoitoloita maassa on. 

– Ilmoituksia ei odoteta tuhatmäärin, vaan toiminta on pientä. Aluehallintovirastojen ja valtion talouden kannalta sillä ei ole suurta merkitystä, Isoksela sanoo.

– Toisaalta sekin on tunnustettava, että kun eläimiä hoivataan hoitoloissa ja pystytään vapauttamaan takaisin luontoon, sillä paitsi tietysti edistetään lajisuojelua ja luonnon monimuotoisuutta, se säästää viranomaiskustannuksia, koska poliisi ja pelastuslaitos eivät joudu loukkaantuneita eläimiä lopettamaan. 

Lue myös: Lunni-saaga jatkuu – Joensuun poliisin toiminta joutuu syyniin

Yksinkertainen kikka voi pelastaa oravan tai linnun hengen