45 minuuttia: Kattovuotoja Helsingin sairaaloissa

Kirurgisessa sairaalassa katto vuoti vettä samasta kohtaa kuin pari vuotta sitten. Silloin katto korjattiin. Tapaninpäivänä vettä vuoti tämän jo kertaalleen korjatun katon läpi.

– Ymmärtääkseni katto korjataan nyt takuukorjauksena, sanoo ylilääkäri Pertti Pere.

Vuoto sattui tapaninpäivän yönä, jolloin neljännen kerroksen leikkaussalissa ei työskennelty. Sali suljettiin, eikä sitä ole käytetty vuodon jälkeen.

– Meillä on onneksi se tilanne, että toisen kerroksen leikkaussalimme on juuri uusittu ja tilaa on leikkauksille riittävästi. Potilaille ei koidu tästä haittaa, Pere sanoo.

Sairaalan kahdella leikkausosastolla on vuodon vuoksi suljetun salin lisäksi 11 muuta leikkaussalia, joissa kaikissa tehdään töitä normaalisti.

Katto ehti vuotaa ennen korjausta

Korva-, nenä- ja kurkkuklinikalla kattovuoto kesti viikkoja. Korvaklinikan leikkaussalien käytävän yläpuolella on kattoikkunat, joista alkoi jouluna valua vettä sisätiloihin. Potilaille ei koitunut kattovuodosta vaaraa. Ylilääkäriä kuitenkin huolestuttivat klinikan kalliit instrumentit, joita säilytetään vuotavien ikkunoiden välittömässä läheisyydessä. Joulun pyhinä henkilökunta vahti vuotoa vuoroissa.

Illan 45 minuuttia -lähetyksessä näytetään kuvamateriaalia vuodosta, jossa vettä valui leikkaussalien käytävälle esteettä.

Nyt katto on aurattu puhtaaksi lumesta eikä vettä ole enää vuotanut sisälle. Pahin skenaario keväälle olisi se, että vuoto alkaisi lumien sulaessa uudelleen.

– Meillä on tilassa paljon arvokkaita instrumentteja, joiden toimitusajat ovat pitkät. Jos laitteet menisivät rikki tai niihin pääsisi vettä, ne olisivat käyttökelvottomia leikkaustoiminnassa, ylilääkäri Heikki Rihkanen sanoo.

Nyt kuitenkin toivotaan, että vuoto oli kertaluonteinen eikä enää toistu.

– Suunnittelu on alkamassa ja katto uusitaan kevään ja kesän aikana, lupaa kiinteistöpäällikkö Pasi Tuominen HUS-tilakeskuksesta.

– Katto oli jo kunnossapito-ohjelmassamme, mutta valitettavasti se ehti osoittaa vaihtotarpeen ennen kuin se ehdittiin vaihtaa.

Satojen miljoonien korjausurakka

Professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta selvitti rakennusten kosteus- ja homeongelmia eduskunnan tarkastusvaliokunnalle kuuden muun asiantuntijan kanssa. Syksyllä julkaistun raportin mukaan 15 prosenttia Suomen sairaaloiden pohjapinta-alasta vaatisi korjausta välittömästi. Suurin syy korjaustarpeeseen ovat kosteus- ja homevauriot.

– Korkeatasoista lääketiedettä ei voi tehdä välttävän arvosanan saavissa toimitiloissa, professori Reijula sanoo.

Kaikkien sairaalatilojen korjaaminen kertarysäyksenä maksaisi arviolta 400 miljoonaa euroa. Korkeasta hintalapusta huolimatta Reijula arvioi, että korjaus säästäisi rahaa.

– Viivyttely korjaamisessa on epäedullista siksi, että yleensä ongelmat laajenevat ja ne ovat kalliimpia korjattavissa myöhemmin. Kiinteistöjen kustannukset ovat vain murto-osa sairaaloiden kaikista kustannuksista, noin kymmenesosa, Reijula arvioi.

Pitkään pyöritelty sote-uudistus on omalta osaltaan hankaloittanut korjausurakkaa. On vaikea päättää kiinteistön korjauksesta, jos ei tiedä, mihin taloa jatkossa käytetään.

– Jo nyt nähdään että joissakin sairaaloissa pitkitetään korjausuudistuksia koska ei olla varmoja, tulevatko toiminnat jatkumaan tällaisina tulevina vuosina, Reijula sanoo.

Motivaationa korjauksiin voisi olla henkilökunnan terveys. Vuosien 1996-2002 välillä Suomessa ilmoitettiin 108 ammattitautia, jotka liittyivät sairaaloiden home- ja kosteusvaurioihin.

– Toivoisin työturvallisuusnäkökohdista, että tilat pantaisiin kuntoon tässä ja nyt. Meillä ei ole varaa työperäisiin sairauksiin ja ammattitauteihin sairaalamaailmassa.