Viime vuosina keskustelu esimerkiksi fetisseistä, sadomasokismista ja dominoinnista on vapautunut. Se, että on ”avoimesti kinky”, voi kuitenkin tarkoittaa mitä tahansa.
Lyhenne BDSM tulee sanoista bondage & discipline, domination & submission ja sadism & masochism. Se tarkoittaa monia asioita, mutta tuo tavallisesti mieleen nahkapuvut tai sitomisleikit.
Missä BDSM-kulttuuri on Suomessa kymmenen vuoden päästä? Tiia Forsström pitää nykytilannetta kiinnostavana. Osasyy ovat populaarikulttuurin ilmiöt, kuten 50 Shades of Grey -elokuva. Se sama, jota monet pitävät huonona kuvauksena kivun nautinnosta.
– On hyvä, että puhutaan, on syy keskustelulle mikä tahansa. Jos tulee kulttuurituote, joka on huono, voidaan keskustella siitä, mikä olisi fiksumpi lähestymistapa aiheeseen, Tiia sanoo.
Tiia on tietokirjailija ja ammattidomina – siis ihminen, joka dominoi, piiskaa tai vaikkapa alistaa asiakasta rahasta. Tiian mies, Jouni Forsström, tietokirjailija ja ammattimaster.
Viime vuosina keskustelu esimerkiksi fetisseistä, sadomasokismista ja dominoinnista on vapautunut. Muiden tuhmana pitämää salaisuutta ei tarvitse enää erikseen paljastaa, sillä moni nykynuori ei ole ”kaapissa”.
– Nykynuorelle kinkynä oleminen voi olla tapa toteuttaa seksuaalisuutta, ja siitä voi puhua. Meidän ikäisistä 40–50-vuotiaista kaikki ovat tulleet kaapista joskus tavalla tai toisella. Tai päättäneet pysyä siellä, Tiia sanoo.
Kun muut puhuvat seksuaalisuudesta, voiko kinky osallistua?
Se, että on ”avoimesti kinky”, voi tarkoittaa mitä tahansa.
– Jokaisella meistä on oma mielikuva siitä, mikä on normien mukaista seksuaalisuuden tai sukupuolen ilmaisua, ja missä on raja, jossa alkaa ”kinky”. Ei sen tarvitse näkyä ihmisestä ulospäin, emme mekään taida ihan hirveän suuria BDSM-viboja arkipukeutumisellamme lähettää, Tiia sanoo.
Avoimuus on sitä, että voi puhua ihmissuhteistaan. Kun muut puhuvat seksuaalisuudesta, voiko kinky osallistua? Kokeeko hän olevansa niin outo, ettei kykene?
Kaapista ulos tulemisessakin on aste-eroja: kertooko toiveistaan vain kumppanille, myös aikuiselle lapselleen, jopa vanhemmalleen tai työkaverilleen?
– Se on vaikeaa tänä päivänä. Työyhteisössä on kaikenikäisiä, kaikkia sukupolvia. Osa on monessa kohtaa hyvin konservatiivisia, Jouni kuvaa.
Kaikissa alakulttuureissa on tapahtumassa sama muutos: kulttuurit pirstaloituvat, ihmiset pyristelevät irti kategorioista ja laatikoista, eivätkä halua tulla kuvatuksi vain yhdellä sanalla.
– Ei ole kuin ennen vanhaan, että tullaan kaapista sanomalla ”olen homo”. Ehkä kaapista tuleminen on sitä, että on uskallusta puhua omasta elämästään ja arjestaan, Tiia sanoo.
– Onko kinkyys sitä, että syö jäätelöä epäsopivasti? Se voi olla hyvä alku, Jouni heittää.
"Ammattilaisena emme ota kaikkia asiakkaita"
Kasvavalle sukupolvelle BDSM voi olla vain yksi osa omaa seksuaalisuutta. Se, miten yhteiskunta vastaa tähän, on haaste.
Miten esimerkiksi lääkäri kohtaa alistumisesta nauttivan ihmisen? Parisuhteen erilaiset sosiaaliset ja mielenterveydelliset ongelmat voivat liittyä myös BDSM-suhteeseen.
– Ongelmat voisivat olla mitä tahansa, mitä kenellä tahansa muulla on. Jos olen BDSM-suhteessa, suhteessa on ongelmia ja kyse on alistuvasta ja dominoivasta osapuolesta, se tuo omat mutkansa. Niistä pitää puhua avoimesti. Kaikissa alakulttuureissa ja kaikkialla on ihmisiä, jotka eivät tunne rajojaan tai osaa vetää niitä, Tiia sanoo.
Tiian ja Jounin mukaan ammattilaisen kokemus ja intuitio kertovat, onko ihminen valmis BDSM-kokemukseen.
– Ammattilaisena emme ota kaikkia asiakkaita. Jos emme katso, että asiakas on valmis toimintaan, jota on tilaamassa, sanomme ”ei kiitos”, Jouni sanoo.
Katso myös: Näin seksilelut valmistetaan!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.