30 vuotta Kevätpörriäistä päätoimittanut Liisa Vasamies siirtää viestikapulan seuraavalle – prinsessasadut ovat jääneet, mutta yksi aihe on ylitse muiden vuosikymmenestä toiseen

Mitä eroa on Stockalla ja eduskuntatalolla? Stockmannilla hullut päivät on vain viikon. Entä mitä puolalainen tekee altaassa? Polskii, MTV Uutiset Liven ankkuri Keijo Leppänen lukee ja nauraa.

Perinteikäs kevätlehti Kevätpörriäinen ilmestyi tänään ja samalla täytti pyöreitä. 70 vuotta täyttävä alakoululaisten kirjoittamista jutuista koottu lehti julkaistiin Oodissa pidetyin juhlamenoin.

Kevätpörriäinen tunnetaan erityisesti lasten kehittelemistä puujalkavitseistä. Tämän vuoden lehden teema on kemia ja keksinnöt, ja sen valmistelemisessa on auttanut sata vuotta tänä vuonna täyttävä Suomalaisten kemistien seura. 

Teema näkyy monilla palstoilla, joissa lapset kuvailevat unelmiensa ihmevempainta, yötä laboratoriossa, Suomen parasta keksintöä, uusia energiamuotoja, älytalojen toimintoja tai tulevaisuuden liikennevälineitä. Katse on vankasti tulevaisuudessa. 

Lehden loppupuolella lapset selittävät kemian sanoja ja kysyvät kemisteiltä askarruttavia asioita.

Tuotto ohjataan lasten retkiin ja leirikouluihin

Kevätpörriäisen päätoimittajana jo 30 vuoden ajan toiminut Liisa Vasamies voikin ylpeydellä siirtää viestikapulan seuraavalle.

Vasamies kertoo lehden saaneen alkunsa, kun vuonna 1948 suomalainen opettajaryhmä oli käymässä Helsingborgissa Ruotsissa, jossa ilmestyi vastaava lastenlehti. Alkuperäisenä ajatuksena oli jakaa oppilaille stipendejä lehden myynnistä saatujen varojen avulla. 

Nykyisin rahat ohjataan lasten retkiin, joten tuotot menevät kaikkien oppilaiden hyväksi. Lehden kirjoittamiseen osallistuvat kaikki Helsingin kouluissa opiskelevat 1–6-luokkalaiset. Kirjoitukset ohjataan lehden toimittamisesta vastuussa olevalle viisihenkiselle työryhmälle, joka lukee kaikki läpi viiden päivän aikana hiihtolomalla. 

– Tuhansia ja tuhansia tekstejä tulee, koska meillä on ohjeistus kouluille, että mitään ei saa karsia pois. Opettajat eivät rankkaa ollenkaan, Vasamies kuvailee toimitusprosessia.

Ensimmäiset kirjoitukset saasteista jo 60-luvulla

Koska Vasamies on lukenut lasten kirjoituksia jo 30 vuoden ajan, hänellä on myös selkeä käsitys niiden muuttumisesta. 

– Prinsessasatuja ei enää niinkään kirjoiteta. Satuja kyllä, mutta niissä seikkailevat erilaiset hahmot, robotit, fantasiahahmot ja sen tyyppiset. Toisaalta, lapset ottavat selkeästi enemmän kantaa asioihin, kuin lehden alkuaikoina 50-luvulla

Sen sijaan eläimet, eläintensuojeluun ja luonnonsuojeluun liittyvät aiheet ovat lasten kestosuosikki, joka on kantanut vuosikymmenten yli tähän päivään saakka. 

– Ensimmäiset jutut saastumisesta löytyvät jo 60-luvulta, Vasamies kertoo. 

Lue myös:

    Uusimmat