Mitä tehdä lukion tai ammattikoulun jälkeen? Välivuoden suosio on vakiintunutta, mutta monelle nuorelle välivuoden pitäminen aiheuttaa yhä ahdistusta.
19-vuotias Nita Koivisto ei päässyt lukion jälkeen ensi yrittämällä opiskelemaan haluamaansa yliopistoon. Eteen tulleen välivuotensa hän on viettänyt töiden merkeissä. Tammikuussa hän aikoo lähteä au pairiksi Italiaan.
– Viime keväänä hain psykologialle, mutta nyt olen miettinyt myös journalistiikkaa. Vaihtoehtoni pomppivat laidasta laitaan, en ihan vielä tiedä mitä haluan, Koivisto kertoo.
Koivisto kertoo, että osa hänen kavereistaan on kokenut välivuoden surullisena, vaikka monelle se on myös positiivinen aisa.
– He ovat tavallaan vihaisia itselleen mokanneensa, ja että vuosi menee hukkaan. Vaikka se voisi olla myös arvokas kokemus.
Hidas siirtymä
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan välivuosi on kaksipiippuinen juttu. Jos ei vielä tiedä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa, voi olla hyväkin idea viettää välivuosi esimerkiksi työskennellen. Monelle nuorelle välivuosi tulee kuitenkin eteen siksi, ettei opiskelupaikkaa ole irronnut.
– On ihan aito ongelma Suomessa, että siirtymä toiselta asteelta korkea-astelle on liian hidasta, Andersson sanoo.
Tuplatyö rasittaa
Li Anderssonin mukaan 75 prosenttia ylioppilaista hakee kouluun heti toisen asteen jälkeen, mutta vain 30 prosenttia saa paikan. Tämä osoittaa ministerin mukaan sen, ettei paikkoja ole riittävästi, ainakaan ensikertalaisille.
– Toinen ongelma on se, että monet ovat kokeneet raskaaksi sen, että heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen on joutunut samaan kevään aikana vielä opiskelemaan pääsykokeisiin. Tuplatyö saman kevään aikana on koettu liian raskaaksi, ja siksi moni on tarvinnut vuoden väliin.
Ensi vuonna tulevan opiskelijavalinnan uudistuksen tarkoituksena on opiskeluajan lyhentäminen ja välivuosien vähentäminen. Anderssonin mukaan uudistuksella pyritään poistamaan järjestelmien päällekkäisyyttä.