100-vuotias Suomi vie perinteitään maailmalle – Pariisissa sauna tarjoaa ripauksen eksotiikkaa

– Toimiiko se hyvin?, kyselee ranskalainen Théophile.

– Kyllä toimii. Se on suomalainen sauna. Siinä on oikea saunan tuntu, ja se on ollut hyvin suosittu, valaisee Sandra Rantanen. Hän on it-alalla head hunterina työskentelevä pariisinsuomalainen.

Théophile kehuu saunaa originelliksi ja sympaattiseksi ideaksi.

– Eihän tuollaista ole kaikkialla. Kiinnostaisi tietää millainen se on.

Lämpöä Pariisin kevääseen

Saunan lämpö tekisi hyvää myös Pariisissa. Vettä tihkuttaa taas, ja ihmisiä harmittaa, että joutuvat yhä pukeutumaan lähes talvivaatteisiin. Kevät on ollut Ranskan pääkaupungissakin tavanomaista kylmempi.

Sauna sijaitsee Bar à Bullesin terassilla Cité Véron -kujalla, muutaman askeleen päässä kuuluisasta kabareesta Punaisesta myllystä Pigallella.

Kabareessa on historian saatossa nähty melkoisesti paljasta pintaa ja pikkutuhmaa erotiikkaa.

Suomalaissaunassakin luonnollisesti ollaan vähissä pukeissa, muttei aivan ilkosillaan. Meikäläiseen saunakulttuuriin tottumattomalle se olisi hieman liikaa.

– Kun aloimme puhua saunan järjestämisestä, se (alastomuus) oli ensimmäinen asia esillä. Olemme suostuneet siihen täysin, että alastomuutta ei ole. Pääosin ihmiset suhtautuvat jännittyneesti, he kyselevät että eihän siellä sitten olla alasti. Ne, jotka tuntevat saunakulttuuria enemmän, (tietävät) että se olisi se oikea tapa mennä saunaan, kertoo Ilkka Suominen saunan lauteilla.

Hänkin on pariisinsuomalainen, töissä it-alalla, ja yksi saunahankkeen toteuttajista.

– Idea tuli Sandralta, kun pohdimme mitä voisimme tehdä satavuotiaan Suomen kunniaksi. Sauna on arvokas suomalainen resurssi ulkomailla, ja mietimme miten sen toteuttaisimme, Suominen valottaa.

Uudenlaisen kokemus

Paikka löytyi erinäisten kulttuuriyhteyksien kautta, ja nyt kahden hengen kylvettävä suomalaisuuden temppeli seisoo Pariisin yhden ikonisen paikan kainalossa, toukokuun loppuun saakka.

Saunan saamiseksi paikalleen on saatu tukea 100-vuotisjuhlaprojektilta. Se on rakennettu vanhan rintamamiestalon materiaaleista. Varsinaisena puuhamiehenä on ollut erikoisten saunojen rakentajana kunnostautunut Samuli Keisu.

Sauna on eksotiikkaa ranskalaisille, ja antaa uudenlaisen kokemuksen saunasta, kertoo Rantanen, joka vaikuttaa myös ranskalais-suomalaisen nuorkauppakamarin puheenjohtajana.

Mutta ihan suomalaisen rantamaiseman autuuteen ei päästä.

– Ehkä me olemme nyt niin urbaanissa ympäristössä, että voi olla vaikea mieltää itseään luonnon keskelle. Mutta kyllä me ainakin yritämme myydä ajatusta semmoisesta mökkisaunasta ja järvenraikkaasta pulahduksesta, sanoo Rantanen ja lisää, että suihkusta tulee kylmää vettä tästä muistuttamaan.

Toinen eksoottinen ja pelottavakin ajatus ranskalaiselle on veden heittäminen sähkölaitteen päälle.

– Sanomme kylpijöille, että vapaasti voi heittää kiukaalle. Mutta yleisesti ottaen paikallisten suhtautuminen saunomiseen on ollut hyvin positiivista. Joudumme jo pysäyttelemään ihmisiä ja kertomaan että älkää menkö, siellä on joku suihkussa, Suominen kertoo.

Tunnelma epätodellinen

Saunavuoroja on noin sata, viisi puolen tunnin vuoroa per ilta. Ne ovat ilmaisia, ja kaikki jo varattu. Peruutuspaikkoja kuitenkin voi tulla ja tullee. Innokkaita varten on jonotuslista.

– Kun meillä oli saunan avajaiset aprillipäivänä, meillä oli osana teemaa hyvin vahvasti tämä Suomi 100 -yhdessä, Suominen kertoo, ja nakkaa lisää vettä kiukaalle. Ikkuna huuruuntuu, ja vesihöyryä nousee ilmaan ovenraoista.

Pariisi tunnetaan myös Valon kaupunkina. Tunnelma voi olla epätodellinen kun ilta hämärtyy, saunan ulkovalot syttyvät, linnut laulavat kevätillassa, ja lähellä mutta riittävän kaukana kohisee suurkaupungin syke.

Joie de vivre, elämän iloja.