Kaupungeissa yhä harvempaan uuteen asuntoon halutaan rakentaa pieniä saunoja. Sen sijaan urbaani yhteissaunominen nostaa päätään, ja sen kautta etsitään uudenlaisia ajanviettotapoja sekä yhteisöllisyyttä.
Vielä 2000-luvun alussa useimmissa uusissa kerrostaloasunnoissa oma sauna saattoi olla läpihuutojuttu.
Nyt saunojen rakentamisessa käytetään harkintaa, sillä moni asunnonostaja käyttäisi neliöt mieluummin muihin tarkoituksiin.
– Saunan rooli on muuttunut ihmisten elämässä. Asuntojen koot ovat pienentyneet, eikä pienessä asunnossa haluta käyttää tilaa saunomiseen. Mielellään käytetään se vaikka vaatehuoneeseen tai väljyyteen pesuhuoneessa tai muualla, kertoo YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas.
Oinaksen mukaan mitä urbaanimmalla alueella ollaan, sitä vähemmän saunoja rakennetaan.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on huomattavasti vähemmän saunoja kuin vaikkapa Rovaniemellä tai Oulussa.
Karkeasti yleistäen, vanhempi ikäpolvi tuntuu arvostavan saunaa omassa asunnossa, kun taas nuoremmat saunovat mieluummin toisaalla. Oinas arvioi, että nykyisin enemmän saunotaan myös harrastusten yhteydessä.
Taloyhtiön saunoissa edustetaan
Jos jokaiseen asuntoon ei saunaa tule, sen sijaan taloyhtiön yhteisiin saunoihin ja niiden yhteydessä olevien kerhotilojen viihtyisyyteen panostetaan.
– Porukassa saunominen on sielläkin yleistynyt, esimerkiksi lenkkisaunaa tai kaveriporukalla lauantaisaunaa. Suosio kyllä pysyy. Kerhotilassahan voi olla muutakin toimintaa kuin se pelkkä saunominen, sanoo Oinas.
Yhteissaunominen nostaa päätään
Yhä useampi kaupunkilainen suunnistaa oman kodin suojista yleisiin löylyihin.
Korttelisaunoissa kokeillaan luoda uudentyyppisiä ajanviettotapoja, esimerkiksi yhdistämällä yhteissaunomiseen ruoka- ja juomaelämyksiä.
Uusi Sauna -nimistä yleistä saunaa Jätkäsaaressa pyörittävä Kimmo Helistö uskoo, että yhteissaunomisen kasvava suosio liittyy alati uudistuvaan kaupungistumiseen ja yhteisöllisyyteen.
– Saunakulttuuri elää eräänlaista renesanssiaan. Ollaan opittu tulemaan pois sieltä omista saunoista. Yleiset saunat eräällä lailla kilpailevat elokuvateattereiden, raflojen ja kahviloiden kanssa ennemmin kuin toisten saunojen kanssa keskenään, kertoo 13 vuotta saunayrittäjänä toiminut Helistö.
Sata vuotta sitten korttelissa sijaitseva sauna saattoi olla ainoa paikka peseytyä, sillä kaupunkien asunnoissa ei välttämättä ollut juoksevaa vettä.
– Tämä on muunlaista ruumiillista kulttuuria, ei tänne vain peseytymään tulla. Saunassa rentoudutaan, sen jälkeen tullaan ravintolan puolelle tai ulos viilentymään. Se on sitä yhteisöllisyyttä, missä suomalainenkin juttelee vähän tuntemattomien kanssa, Helistö sanoo.
Vierailijoita läheltä ja kaukaa
Helistön mukaan korttelisaunan kävijäkunta tulee enimmäkseen lähialueilta, mutta myös turisteille pelleteillä lämpeävä tummanpuhuva sauna saa kunnian olla ensikosketus suomalaiseen sielunmaisemaan.
Naapurustossa asuva, saunan vakiokävijäksi tunnustautuva Antti Oksanen kertoo suuntaavansa löylyihin töiden jälkeen rentoutumaan ja tapaamaan muita samanhenkisiä ihmisiä.
– Tulen usein tänne lukemaan kirjaa ja rentoutumaan. Toki siinä sitten löylyjen välissä jutellaan muidenkin kanssa, se on vähän molempia. Olen huomannut muissakin kaupungeissa, että näitä (yleisiä saunoja) tulee enemmän, ja kaikissa on jokin oma koukkunsa, Oksanen kertoo.
Sompasaunassa heiluu talkookirves
Urbaania saunahenkeä aidoimmillaan edustavat talkoovoimin ylläpidettävät yleiset saunat.
Helsingin Sompasaaren kärjessä sijaitseva Sompasauna on muun muassa poltettu, mutta noussut aina entistä komeampana pystyyn.
Yksinkertaisesta konttisaunasta liikkeelle lähteneeseen saunapaikkaan nikkaroitiin kesäisenä iltana parhaillaan jo kolmatta saunarakennusta. Siitäkin huolimatta, että Kalasataman rakennustyömaat ovat salakavalasti kirineet jo aivan kaupunkikulttuurin keitaan kylkeen.
Sompasauna riemastutti Kuopiosta saunalle saapunutta ensikertalaista.
– Tämä on kyllä ainutlaatuinen paikka, ihan erilainen tunnelma. Tuolla on helppo kohdata toisia samalla viivalla, ei ole mitään ennakkovaatimuksia, kuka tänne voi tulla. Tuossa pääsi myös hakkaamaan halkoja, että sitäkin kautta pääsi tähän mukaan, kertoo Matias Viitasalo.
