Kesäloman tärkein tarkoitus on yksinkertainen: saada taukoa työtaakasta ja rentoutua.
Nauru ja riemunkiljahdukset täyttävät kesäisen illan, kun espoolaiset Iida Lehtonen, 14, ja Avila Pitkäkangas, 16, pomppivat virtaa täynnä trampoliinilla. Ilakoinnista kuulee jo kauas, että nyt ollaan kesälomalla – mutta vielä pari viikkoa sitten energiataso oli toinen.
– Kevään lopussa olin kyllä aika väsynyt. Silloin oli viimeiset kokeet ja muut puristukset koulussa. Loman alkaminen on aina tosi odotettu juttu, Avila kertoo.
Samoihin aikoihin kevätjuhlien kanssa käynnistyi jälleen keskustelu koululaisten kesäloman ajankohdasta. Tuolloin kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) ehdotti Twitterissä, että lomat voisi siirtää alkavaksi vasta juhannuksena.
Työpsykologiaan erikoistunut tutkijatohtori Jessica de Bloom Tampereen yliopistosta sanoo, että lomassa ei ole keskeistä sen ajankohta. Lomailua ja työn kuormituksesta palautumista tutkineen de Bloomin mukaan kesäloman tärkein tarkoitus on yksinkertainen: saada taukoa työtaakasta ja rentoutua.
Avila ja Iida eivät muuttaisi nykyistä mallia. Kevätlukukausi on muutenkin syksyä pidempi.
Aivot kaipaavat haasteita kesälläkin
Lapset ansaitsevat lomansa siinä missä aikuisetkin – elleivät jopa vanhempiaan enemmän. Kokopäiväinen oppiminen voi olla jopa tavallista päivätyötä väsyttävämpää, de Bloom huomauttaa.
– Kun ihminen työskentelee ahkerasti, tarvitaan aina myös palautumista. Sen aikana normaalisti ihmistä työllistävät asiat tulee siirtää kokonaan sivuun. Psykologian kentällä puhumme henkisestä irtautumisesta, hän kertoo.
Vaikutukseltaan lomailu on lapsille ja aikuisille monella tapaa samanlaista. Kaikkien ajattelu kaipaa haasteita lomallakin. Ilman ärsykkeitä aivot väsähtävät.
Amerikkalaisten tutkimusten mukaan alemmasta sosioekonomisesta taustasta tulevien lasten koulutulokset heikkenevät muita selkeämmin pitkien lomien jälkeen.
Jos vanhemmat työskentelevät kesälläkin ja koululainen on yksin kotona, on haasteena varmistaa lasten aivojen saavan tarpeeksi stimulaatiota.
– Lasten tulee kesälläkin lukea tai käydä vaikkapa opettavaisissa museoissa. Muuten koulussa opitut asiat katoavat mielestä, de Bloom sanoo.
Hyvin vietetty loma kuluu nopeammin
Iida ja Avila viettävät alkukesän pääasiassa omillaan, sillä kummankin vanhemmat lomailevat vasta heinäkuussa.
Hyvällä säällä tytöt aikovat ottaa aurinkoa ja olla ulkosalla kavereiden kanssa. Shoppailun ja kahvilla käymisen ohella voi harrastaa myös erityisiä kesäaktiviteetteja, kuten käydä huvipuistossa.
Taitoluistelua harrastava Avila suuntasi heti loman aluksi kahden viikon luisteluleirille.
Säällä on vaikutuksensa lomasuunnitelmiin. Sateen sattuessa kaivetaan helposti esiin tablettitietokone ja netin suoratoistopalvelut.
– Kyllä lomasta tulee huonolla säällä pitkästyttävämpi. Ei koko kesää jaksa katsoa Netflixiäkään, Iida nauraa.
Käsitys ajan kulumisesta muuttuu de Bloomin mukaan lomalla. Jos tekee paljon erilaisia asioita, saattaa loma tuntua kuluvan nopeammin. Jälkikäteen muisteltuna aktiivinen loma vaikuttaa kuitenkin pidemmältä.
Selityksenä on muistin toiminta: runsaslukuiset, monipuoliset muistot jättävät mieleen jälkensä.
– Jos ei tee mitään erityistä, päivät ikään kuin sulavat tajunnassa yhteen. Myöhemmin muisteltuna lomasta jää valju ja lyhyt kuva, de Bloom selittää.
Tehokkaimmin lomansa siis viettää, jos saa paljon erilaisia kokemuksia. On myös suositeltavaa kokeilla jotakin, mitä ei ole ennen tehnyt.
Kannattavatko kesätyöt?
Moni nuori ottaa kesälomalla ensimmäiset askeleensa kohti työelämää kesätöissä. Yläasteikäisistä vain harva saa tai edes haluaa tehdä töitä loman aikana, mutta 16-vuotiaan Avilan kavereista muutamat ovat jo pääsemässä käsiksi kesätienesteihin.
– Jotkut jakelevat posteja tai ovat kaupassa hyllyttämässä, hän kertoo.
Kokemukset ovat myös de Bloomin mukaan arvokkaita. Kesätyö tuo hyvää vaihtelua kouluarkeen ja voi toimia sopivana haasteena opiskelusta lomaileville aivoille.
Toisaalta lomassa on keskeistä saada myös kokemus omasta päätäntävallasta elämänsä suhteen. Vapauden tunne on yksi ihmisen perustarpeista, de Bloom korostaa.
– Psykologisesti on todella tärkeää saada välillä itse päättää esimerkiksi siitä, milloin herää aamulla, hän mainitsee.
Tutkija lyhentäisi lomaa, nuoret eivät
Puhtaasti loman palauttavaa vaikutusta ajatellen de Bloom suosisi lyhyempiä, pitkin lukuvuotta ripoteltuja lomia pitkän kesäloman sijaan.
Hän kuitenkin kuvaa keskustelua lähtökohtaisesti hankalaksi – kyseessä kun ovat muidenkin kuin koululaisten lomat.
– Opettajat kärsivät tutkitustikin muita ammattiryhmiä enemmän burnoutista. Heillä on erittäin kuormittava työ, joka vaatii vastapainoksi myös tehokasta palautumista, de Bloom huomauttaa.
Iidan ja Avilan mielestä kymmenen viikon kesäloma on sopivan mittainen. Kesän monipuoliset touhut saavat syksyllä jatkoa uusien haasteiden muodossa.
– Syksyllä on luvassa uusi koulu ja uudet kuviot. Tänä kesänä kouluun palaamistakin odottaa jo aika innolla, elokuussa lukion aloittava Avila hymyilee.
Artikkeli on Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston Journalistinen työ -kurssin lopputyö.