Suomalaisäidin 1,5-vuotias haettiin kotoa palautettavaksi Islantiin – järjestö ihmettelee viranomaisten toimintaa

Heti perjantai-iltana poikaa tultiin hakemaan vastaanottokeskukseen odottamaan palautusta. Äidin mukaan oven takana oli kihlakunnanvouti, kaksi poliisia, ulosottomies ja lastensuojeluviranomaiset.

– Sain taisteltua, että sain lähteä lapsen mukaan. En ole varma, kuinka pitkään saan olla lapsen kanssa täällä vastaanottokeskuksessa ja milloin hänet on tarkoitus palauttaa, suomalaisäiti kertoi sunnuntaina STT:lle.

Äiti sanoo olevansa järkyttynyt viranomaisten toiminnasta. Lapsen palautusasiat käsitellään ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeudessa ja äidillä olisi vielä kaksi viikkoa aikaa hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Tapausta hoitaneen kihlakunnanvouti Sofia Paajasen mukaan tilanteessa toimittiin lainmukaisesti.

– Pyrimme toimimaan mahdollisimman hienotunteisesti, mutta nämä tilanteet ovat ikäviä ja ymmärrän, että ne herättävät suuria tunteita. Meillä ei ole vaihtoehtoa kuin toimia oikeuden päätöksen mukaisesti, Paajanen sanoo.

Lapsen hakeminen viranomaisjoukolla oli Paajasen mukaan perusteltua.

– Tilanteita ei voi etukäteen koskaan tietää. Ei se ollut mitenkään epänormaali menettely.

1,5-vuotiaalla pojalla on sekä Suomen että Islannin kansalaisuus. Hovioikeuden tuomion mukaan lapsi matkusti äitinsä kanssa Islannin ja Suomen väliä säännöllisesti helmikuuhun saakka. Vanhemmat erosivat helmikuussa, minkä jälkeen lapsi on elänyt äidin kanssa Suomessa. Pariskunnalla on erimielisyyttä siitä, oliko äidillä isän lupa muuttaa lapsen kanssa Suomeen.

Yleensä vanhemmalle jää aikaa valmistella muutosta

Kaapatut Lapset ry pitää viranomaisten toimintaa tapauksessa poikkeuksellisena.

– En ole ikinä kuullut tällaisesta. Kun palautuspäätös on tehty, siihen pitäisi olla mahdollisuus hakea valituslupaa, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Räisänen.

Räisäsen tietoon tulleissa tapauksissa korkein oikeus on aina antanut valitusluvan lapsikaappausasioissa.

Yleensä vanhemmalle jätetään palautuspäätöksen jälkeen myös aikaa valmistaa lasta muutokseen ja järjestellä mahdollista omaa muuttoa toiseen maahan. Palautuspäätös ottaa kantaa vain siihen, missä maassa lapsen huoltajuuteen liittyvät ratkaisut tehdään. Huoltajuusasiat ratkotaan erikseen.

Äidin asianajajan Ulla-Riitta Harjun mukaan tarkoitus on nyt hakea tuomion täytäntöönpanokieltoa ja valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Kaapatut Lapset -yhdistyksen mukaan Suomeen kaapataan tyypillisesti vuosittain 7–15 lasta. Suomesta kaapattiin viime vuonna ulkomaille 34 lasta. Tilastoista voi puuttua Haagin lapsikaappaussopimuksen ulkopuolisiin maihin liittyviä tapauksia. 

6.8.17 klo 17.15: Otsikon muotoilua ja jutun kuvituskuvaa muutettu.